Lomittajien työnjohtosiirtyi Sysmässä työnkiertoon
Lomituspalvelujen työnjohtajat vaihtavat alueita ja asiakkaita kolmen vuoden välein Sysmän paikallisyksikössä. Siellä siirryttiin työnkiertoon ensimmäisinä Suomessa.
Sysmässä lomituspalveluita uudistettiin huhtikuun alussa. Työnjohdon neljä lomituspalveluohjaajaa vaihtoivat kuntia paikallisyksikön sisällä.
”Työnkiertoa ei tietääkseni ole kokeiltu missään muussa paikallisyksikössä”, projektipäällikkö Hannele Liimatta sanoo.
Palveluohjaajat hoitavat alueidensa maatalousyrittäjien asioita paikallisyksikön hallinnossa. He toimivat myös lomittajien työnjohtajina.
Lomituspalveluohjaaja Sirkka Rolig sai nyt alueekseen Asikkalan, Heinolan, Padasjoen ja Kuhmoisten kunnat. Ennen hän hoiti Sysmässä ja Hartolassa asuvien lomitusasioita.
”Toisilta joutuu kysymään paljon neuvoja”, Rolig naurahtaa alkua.
Sysmän paikallisyksikkö järjestää lomituksia ja sijaisapuja 13 kunnan alueella. Se on maan suurimpia yli 30 000 lomituspäivällään. Lomitettavia maatiloja on yli 400.
Uuden alueensa Rolig uskoo oppivansa työtä tekemällä. Hän tapaa uusia ihmisiä sekä oloiltaan ja työtavoiltaan erilaisia tiloja. Yhdelle maatilalle hän jo sopi palvelusuunnitelman teon.
Työnkierto toteutetaan jatkossa palvelusuunnitelmien teon rytmissä. Palvelusuunnitelmia tehdään kolmen vuoden välein. Ne pyritään tekemään kaikille lomitettaville tiloille.
Liimatta laskee, että kaikki työnjohtajat tuntevat 12 vuoden kuluttua nykyisen alueen kaikki lomitettavat ja lomittajat. Heillä on silloin kokemusta koko lomitusyksiköstä.
Työnkierrolla yhtenäistetään Liimatan mukaan käytäntöjä paikallisyksikössä. Samalla vähennetään lomitusten henkilöitymistä palvelunohjaajaan.
”Maatalousyrittäjiä, lomittajia ja hallintoa kohdellaan tasapuolisesti koko alueella”, Liimatta uskoo.
Työnkiertoa kehitettiin Yhtäköyttä-hankkeessa, jota Liimatta vetää lomituspalvelujen kehittämisessä. Projekti on puolivälissä.
Lomituspalveluohjaajat työskentelevät jatkossa työpareina, jolloin he voivat jakaa työtehtäviä keskenään.
Lomittajien mobiilipäivystystä kokeillaan neljä kuukautta.
Mikkelin vartiointikeskus hoitaa kokeilun aikana lomitusten puhelinpäivystyksen. Ennen päivystivät lomituspalveluohjaajat. Idea saatiin Hankasalmelta.
”Mahdollisesta jatkosta päätämme saatujen kokemusten perusteella”, Liimatta sanoo.
Rolig sanoo mielipiteiden vaihtelevan työnkierrosta ja organisaatiosta. Hän hoiti Hartolan lomitusasioita 20 vuotta. Sysmä tuli hänelle kolme vuotta sitten.
Sysmän paikallisyksikössä palvelusuunnitelma on tehty sadalle maatilalle. Yli 300:lle on vielä tekemättä, joten kiirettä Roligin mukaan pitää vuoteen 2014 mennessä.
Palvelusuunnitelmat tulivat lakiin viime vuonna. Niitä tehtäessä määritetään tilojen tarpeita ja oloja sekä sinne perehdytettävien lomittajien määrää.
Työskentelyolot lomitustiloilla ovat Roligin mukaan pääsääntöisesti kunnossa. Lomittajien päivittäistä työaikaa lyhennetään monesti, mistä käynneillä nuristaan paljon.
Koko maassa palvelusuunnitelma on valmiina joka viidennelle lomitustilalle.
”Palvelusopimus varmistaa tilakohtaisten lomitustarpeiden huomioimista”, yksikön päällikkö Päivi Wallin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta sanoo.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
