Komissio kiinnostui Suomen kauppatapalautakunnasta
Jos Suomessa on ollut rauhallista hyvän kauppatavan lautakunnassa, niin ei kiirettä ole ollut muualla Euroopassakaan.
MT kertoi 16.1., että Suomen elintarvikeketjun kauppatapalautakunta ei ensimmäisenä vuonna saanut yhtään tapausta käsiteltäväksi.
Eurooppalainen keskuslautakunta (Supply Chain Initiative SCI) on käsitellyt neljä tapausta.
Varsinaisia kauppatapojen ongelmia nekään eivät ole vielä käsitelleet, vaan SCI on ratkonut teknisiä kysymyksiä.
SCI esimerkiksi otti kantaa, ovatko Britannian elintarvikekaupan järjestön periaatteet yhteneväisiä SCI:n kanssa.
”Vaikka yhtään tapausta ei vielä ole tullut, järjestelmä voi silti toimia pelotteena. Tietysti, jos näin jatkuu vuosia, se muuttuu ongelmaksi”, Suomen elintarvikeketjun kauppatavan lautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta sanoo.
SCI-järjestelmän tavoitteena on edistää hyvän kauppatavan periaatteita.
Suomen malli kiinnosti kuulijoita, kun SCI:n ensimmäisen vuoden aikaansaannoksia arvioitiin Brysselissä.
Syy huomioon on, että täällä järjestelmä on pidemmällä kuin monessa muussa maassa.
Suomessa myös viljelijät on otettu mukaan, toisin kuin monessa muussa maassa.
”Meillä käytiin keskustelu viljelijöiden mukaantulosta ja he lähtivät mukaan. Samaa keskustelua käydään ehkä muissa Euroopan maissa parhaillaan”, Paloranta sanoo.
Hän arvelee, että muissa maissa voi vaikuttaa Euroopan tuottajajärjestöjä edustavan Copa-Cogecan esimerkki. Copa-Cogeca on järjestelmän ulkopuolella.
Suomen malli herätti huomiota myös Euroopan komissiossa.
”Komissiosta soitettiin ja pyydettiin lisätietoja. Ehkä se vähän lieventää pelkoa, että kauppatavasta säädettäisiin laeilla”, Paloranta sanoo.
SCI ei halua lisää lainsäädäntöä, vaan uskoo itsesäätelyyn.
”Kysymys on periaatteista, kuten sopimusten pitämisestä ja tekemisestä kirjallisena. En ymmärrä, miten sellaisia periaatteita voisi lakeja säätämällä edistää”, Paloranta toteaa.
Suomessa kaupan itsesäätelyllä on pitkät perinteet. Kaikkialla näin ei ole, vaan lisää lakiohjausta kaivataan.
”Tšekin edustaja sanoi, ettei heille itsesäätely ole luontevaa. Heillä on kommunismin perintönä pitkä ylhäältä tulevan määräämisen kulttuuri.”
Yksi järjestelmän tavoite on saada riittävästi yrityksiä mukaan. Ajatus on, että jos muutkin liittyvät, ei muilla ole varaa olla liittymättä.
Vuoden 2014 lopussa konserneja oli 164 ja yrityksiä 863.
Kaupan keskittyminen ja vahva asema suhteessa pieniin elintarvikeyrityksiin ja maataloustuottajiin on ongelma monessa Euroopan maassa.
Esimerkiksi Britanniassa kaupan hintakilpailu valuu ketjussa alaspäin ja on ajanut monet pienet tavarantoimittajat vaikeuksiin (MT 24.1.).
Ensimmäisen toimintavuoden aikana vain Suomen kauppakamari on saanut kansalliset verkkosivut pystyyn. Belgia ilmoittaa sivujen olevan työn alla.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
