Alkoholisääntelyn tiukentaminen saa kansalta tukea
Juomisen rajoittaminen ei kuumenna tuoreeseen kyselyyn vastanneiden tunteita. Alkoholilakivalmistelussa esillä olleisiin keinoihin suhtaudutaan suopeasti.
”80 prosentille suomalaisista ei ole merkitystä, saako olutta sunnuntaisin ruokakaupasta vai ei”, Ehkäisevän päihdetyön Ehytin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.
Lähes yhtä monelle on yhdentekevää, ovatko ravintolat auki kolmeen vai neljään. Vain neljännes ei hyväksyisi, jos kunta päättäisi kieltää juomisen esimerkiksi tietyssä puistossa.
Joka toinen ei pidä alkoholirajoituksia liian tiukkoina. 44 prosenttia löyhentäisi rajoituksia.
Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää alkoholihaittoja yhteiskunnassa merkittävinä ja toivoo, että ennaltaehkäisyyn panostettaisiin nykyistä enemmän.
Luvut selviävät Ehytin teettämästä kyselystä, johon haastateltiin kesäkuussa reilu tuhat suomalaista.
Viime viikon minihallitusneuvotteluissa päätettiin, ettei alkoholilain kokonaisuudistus kuulu Stubbin hallituksen ohjelmaan. Aikaisemman suunnitelman mukaan sen piti valmistua tällä hallituskaudella.
”Se on erittäin suuri pettymys ja jossain mielin myös outo ratkaisu”, Aalto-Matturi sanoo.
Hän ihmettelee uudistuksen jäädyttämistä, kun gallupeissa kansalaiset toivovat vastuullista alkoholipolitiikkaa ja hallitus haluaa tasapainottaa julkista taloutta.
Alkoholilaki on uudistettu kaksi kertaa: 1960-luvulla ja vuonna 1995. Aalto-Matturin mukaan uudistukset lisäsivät alkoholin saatavuutta, mikä näkyy suoraan kulutuksen kasvuna ja päihdekuolemina.
”Nyt on korkea aika päivittää laki.”
1960-luvulta alkoholijuomien kulutus on 4–5-kertaistunut Suomessa.
”Päihdehaitat seuraavat aivan suoraan kokonaiskulutuksen lisääntymistä.”
Ehytin mukaan päihteiden käyttö maksaa Suomelle 6–7 miljardia euroa joka vuosi.
”Sillä maksettaisiin suomalainen vanhustenhuolto ja vielä lapsilisät päälle.”
Jos kulutus pudotettaisiin Ruotsin tasolle, vuotuiset säästöt olisivat 1–2 miljardia.
Aalto-Matturi arvostelee sitä, että alkoholikeskustelun keskiössä ovat usein alkoholiin liittyvä elinkeinot, kuten panimoteollisuus ja ravintoloiden työpaikat.
”Kysymys ei ole alkoholialojen toimintaedellytyksistä vaan paljon isommista asioista.”
Toimia hillitsevät myös puheet holhouksesta ja moralismista.
”Ehkä hallitus ei halua näin lähellä eduskuntavaaleja käydä alkoholikeskusteluja. Siitä ei saa pisteitä vaaleissa.”
Uudistusta odotellessa Aalto-Matturi kiristäisi verotusta, vaikka Viron viinaralli lisääntyisi. Korkeampi hinta tehoaa nopeammin kuin valistus.
”Veronkorotus saattaa jossain määrin lisätä matkustajatuontia, mutta myönteinen vaikutus päihdehaittoihin ja kokonaiskulutuksen vähenemiseen on 4–10 kertainen”, hän arvioi.
Viime vuosina suomalaisten alkoholinkulutuksen kasvu on taittunut ja jopa laskenut.
”Vielä on epäselvää, voidaanko sanoa, että suomalaisessa alkoholikulttuurissa olisi tapahtunut positiivinen käänne vastuulliseen suuntaan vai selittyykö käänne veronkorotuksilla.”
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
