”Salatapot syy susikannan hiipumiseen”
ROVANIEMI
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan laillinen pyyntilupamäärä ei selitä maamme susikannan pienentymistä.
”Todennäköisin syy susilaumojen häviämiseen on salapyynti”, pamautti Metsähallituksen erävalvontaseminaarissa Rovaniemellä puhunut MMM:n ylitarkastaja Jussi Laanikari.
Laanikarin mielestä erävalvonta on tärkeä menetelmä suden ja muiden suurpetojen salapyynnin kitkemiseksi Suomesta.
”Salapyynti vaarantaa luvallisen metsästyksen. Siihen pitää puuttua tiukasti valvonnalla.”
Suomi tiukensi suurpetoja laittomasti saalistavien rangaistuksia sekä nosti elävän riistan arvoa pari vuotta sitten.
Metsästysrikoksen törkeä tekomuoto tuli lakiin vuonna 2011. Aikuisen suden rahallinen korvausarvo on yli 6 000 euroa.
Uskottavalla metsästyksen valvonnalla Suomi voi välttää EU:n menettelyn, joka saattaisi pahimmillaan johtaa uhkasakkojen määräämiseen valtiolle.
”Suomi on tässä asiassa jatkoajalla. Bruttokansantuotteeseen perustuva uhkasakko saattaisi kohota miljooniin euroihin ja maksettaisiin sen ministeriön raamibudjetista, joka on asiassa mokannut. Meillä ei ole siihen varaa”, sanoo Laanikari.
Kuluvan vuoden susikiintiöstä on käyttämättä 11 kaatolupaa. Kaikkiaan 27 suden kuolema on voitu todentaa. Laanikari sanoo, että viranomaisten tietoon on tullut kolme salatappoa.
Poliisi on poistanut poliisilain turvin kuusi asutuksen lähelle tullutta sutta. Poronhoitoalueella on käytetty 11 poistolupaa. Loput on saalistettu metsästyslupien turvin poronhoitoalueen ulkopuolella.
Julkishallinnon tiukentunut kontrolli ei ole toimiva ratkaisu salatappojen kitkemiseksi, kertoo Ruralia-instituutin tutkija Mari Pohja-Mykrä.
”Koska motiivi ei liity rahaan, rangaistukset ja maksut eivät ole tehokkain keino. Sen sijaan tulisi kuulla niitä, joita peto-ongelma todella koettelee, ja heidät pitäisi ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.”
Susikannan omistajuus tulisi Pohja-Mykrän mukaan siirtää susialueen asukkaille, poikkeuslupia tulisi myöntää myös sosiaalisin perustein. ”Lisäksi sudelle tulisi antaa arvoa metsästyssaaliina, jotta sille tulisi suojelullinen arvo.”
”Tutkimuksissa on selvinnyt, että 84 prosentissa selvitetyistä salakaadoista tekijänä oli miespuolinen, keskimäärin 48-vuotias metsästäjä.”
Lapissa 34 prosenttia väestöstä hyväksyy petojen salapyynnin, eteläisessä Suomessa noin 15 prosenttia.
”Salakaatajan käräyttäjä tun-
tee yleensä halveksuntaa metsästäjiä kohtaan. Naiset käräyttävät useimmin sympatiasta, eli tarkoitus on näin kertoa viranomaisille, että petotilanne on kestämätön”, Pohja-Mykrä toteaa.
Ruralia-instituutin tekemän selvityksen mukaan vuosien 2006–2011 välisenä aikana Suomen susikannasta on hävinnyt selittämättömällä tavalla lähes 200 yksilöä.
Salakaato on varmistunut syyksi 18 tapauksessa. Yli 90 prosenttia susien katoamisten syistä jää hämärän peittoon pysyvästi. KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
