Suomen puheenjohtajuuskausi EU:ssa alkoi tänään – neuvoston virkamies: Suomi tunnetaan maana, joka pitää esillä pohjoisen maatalouden erityispiirteitä

Suomi on nyt neuvoston puheenjohtaja kolmatta kertaa. Kuva: Juho Leskinen

EU-neuvoston puheenjohtajuuskaudella Suomi tullaan toivottavasti muistamaan tehokkaana jäsenmaana, joka paneutuu tämän aikakauden suurimpiin haasteisiin. Näin uskoo EU:n neuvoston viestintäasioista vastaava pääjohtaja Reijo Kemppinen.

Suomelle onkin tulossa työntäyteinen puolivuotinen. "Jokaisen jäsenmaan tyyli johtaa neuvostoa on erilainen. Mutta Suomesta on sellainen maine täällä neuvostossa, että ollaan hyvissä käsissä. Asiat pysyvät asioina", Kemppinen vahvistaa.

Suomen puheenjohtajuuskaudella pureudutaan useisiin isoihin teemoihin. Niitä ovat muun muassa EU-budjetti vuosille 2021–2027, ilmastotavoitteiden kiristäminen ja sisämarkkinoiden tehostaminen. Kausi on hyvin poliittinen, koska uutta lainsääntötyötä ei komissiolta enää tule, Kemppinen uskoo.

Se vaatii rautaisia neuvottelutaitoja sekä pragmaattista lähestymistapaa.

"Koko kausi asettuu tulevaisuuden petaamiseen. Jos mietitään ilmastonmuutoksen agendaa tai pakolaispolitiikkaa, joihin Suomi haluaa vaikuttaa, EU:n täytyy pystyä toimimaan yhtenäisenä linjana."

Suomen yhtenä tavoitteena on saada unionista vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali. Osa jäsenmaista ei ole lähtenyt vielä tähän kelkkaan mukaan, mutta Suomen johdolla yhteinen näkemys voidaan saada aikaan.

Puheenjohtajan työlistan teemoista karkeasti kolmasosa on maan omia prioriteetteja, kolmasosa EU:n yhteisiä ja kolmasosa aiheita, jotka kaatuvat syliin odottamatta. Painotuksilla ja priorisoinnilla voidaan viedä puheenjohtajalle tärkeitä asioita eteenpäin. Suunnannäyttämiselle on nyt tilausta, koska uuden komission nimityksen yhteydessä sovitaan komission prioriteetit seuraavaksi viideksi vuodeksi.

"On hyvä muistaa, että meille tärkeät asiat eivät ole vain meille tärkeitä. Esimerkiksi Suomi ei ole ainoa maa, joka kärsii maatalouden kannattamattomuudesta. Pohjoisen maatalouden hankaluudet eivät ole vain meille tuttuja – ja meidät tunnetaan näiden asioiden esillä pitämisestä."

Verrattuna Suomen viimeisempään puheenjohtajuuskauteen vuonna 2006 neuvoston puheenjohtajan rooli on muuttunut. Suurin muutos on se, että EU:n huippukokouksissa puhetta johtaa pysyvä puheenjohtaja ja ulkoasiainneuvostossa EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja. Näistä nimityksistä neuvotellaan paraikaa Brysselin huippukokouksessa.

"Aiemmin joku jäsenmaa saattoi yrittää muuttaa EU:n suuntaa. Tämä ei kuitenkaan pidemmän päälle tuottanut kuudessa kuukaudessa mitään tulosta, ja nyt virat on tehty sitä varten, että asioihin saataisiin jatkuvuutta."

Neuvoston rooli päätöksentekijänä on Kemppisen mukaan kuitenkin säilynyt ennallaan. "Vaikka parlamentin vastuu on kasvanut, neuvoston toimintaan ankkuroituu se, miten asiat jäsenmaissa ovat."

Valtapolitiikka jäsenmaiden välillä on myös edelleen näkyvissä.

"Iso valtio on aina iso valtio ja sen asema unionissa on toisenlainen kuin pienten maiden. Systeemi kuitenkin tasoittaa jäsenmaiden välisiä eroja."