EU-parlamentti hyväksyi ilmastolain, jolla unionista aiotaan tehdä hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä – vihreät ja perussuomalaiset äänestivät vastaan

Euroopan parlamentti äänesti Brysselissä esityksen puolesta äänin 442 – 203. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään virallisesti ilmastolain äänin 442 – 203. Tyhjiä ääniä annettiin 51. Laista sovittiin epävirallisesti jäsenmaiden kanssa jo huhtikuussa.

Laissa hyväksyttiin muun muassa velvoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi jo vuoden 2030 päästövähennyksiä kiristettiin 40 prosentista 55 prosenttiin. Hiilinielujen avulla vuoden 2030 päästöleikkaustavoite nousee 57 prosenttiin.

Päästövähennysten edistymistä valvomaan perustetaan uusi itsenäinen tiedeneuvonantaja.

Laki muuttaa vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden tavoitteesta sitovaksi velvoitteeksi. Tästä eteenpäin tavoitteena ovat negatiiviset päästöt.

Lain tavoitteena on ollut antaa sekä kansalaisille että yrityksille oikeudellista selvyyttä ja ennustettavuutta, parlamentti kertoo tiedotteessaan.

Ilmastolaissa vuoden 2030 päästöleikkausten velvoitetaso nousee 40 prosentista 55 prosenttiin. Vertailuvuotena on vuosi 1990. Kymmenen vuoden kuluttua Euroopan Unionin päästöjen tulisi siis olla alle puolet vuoden 1990 päästöistä.

Suomen valtion omat tavoitteet ovat uusiakin EU-tavoitteita kunnianhimoisemmat. Täällä tavoite hiilineutraaliudesta on asetettu jo vuodelle 2035.

Kiinnostavinta ilmastolaissa Suomen osalta lieneekin se, että hiilinielujen lisääntymisen odotetaan mahdollistavan päästövelvoitteiden kiristämisen jo vuoteen 2030 mennessä.

Hiilinielujen odotetaan lisääntyvän komission tulevan hiilipäästöjen säätelemistä ja poistamista maankäytössä ja metsätaloudessa koskevan esityksen, eli LULUCF:n seurauksena.

Suomessa on oltu huolissaan siitä, että esimerkiksi metsienkäyttöön liittyvät hiilinielut tulkitaan tavalla, joka rajoittaa hakkuita, vaikka metsien biomassa kasvaisikin.

Suomalaismeppejä päätös jakoi. Sekä vihreiden, että perussuomalaisten mepit äänestivät ehdotusta vastaan.

Vihreät moittivat lakia kunnianhimon puutteesta:

"Tämä on jälleen yksi riittämätön askel lisää riittämättömien toimien joukossa. Se tarkoittaa, että EU:n osalta toimet eivät vieläkään riitä edes ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen alle kahden asteen", vihreiden Ville Niinistö lausui tiedotteessaan.

"On edistysaskel, että ilmastolaki tulee hyväksytyksi ja päästövähennystavoitetta nostetaan. Se on silti aivan liian vähän suhteessa ilmastokriisin todellisuuteen, josta ihmiset kärsivät jo nyt eri puolilla maailmaa."

Perussuomalaisiin ja Europarlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmään kuuluvat Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari taas näkivät ilmastolain ensiaskeleena metsien päätäntävallan viemisenä Suomesta ulkomaille.

"Luonto ja kestävä elämäntapa ovat suomalaisille tärkeitä, mutta monissa EU-maissa luonto on kaukana ja metsät on jo tuhottu. Hoidamme metsämme, kuten muutkin asiamme, itse paremmin kuin komission satraappien käskyvallassa", Hakkarainen kommentoi omassa tiedotteessaan.

Lue lisää:

EU-maille kaavaillaan yhteistä hiilinielutavoitetta – Suomi haluaa siirtyä raportoituihin nielulukuihin, joilla metsät eivät muuttuisi päästöiksi

EU-instituutiot pääsivät sopuun ilmastolaista, jolla unionista tulee hiilineutraali vuonna 2050 – "Hyvä kompromissi"

MTK:n ympäristöjohtaja: "EU:ssa voi olla halua uhrata pohjoismaiset metsät, etenkin jos omassa maassa ei ole arvokasta metsäklusteria – myös Suomessa halua uhrata Pohjois-Suomen turvepellot"