Ritari-Ässän ihmeauto jää jo nykyautolle kakkoseksi

Havainnekuva laserkeilauksen keräämästä näkymästä. 

Auton anturit tarkkailevat liikennettä. Yhä useammin autoissa on kaistavahdit ja ne osaavat jarruttaa itse. Kuva: Jarmo Palokallio

Autot keräävät yhä enemmän tietoa ympäristöstään. Takavuosina utopistisena pidetyn Ritari-Ässän ihmeauton ominaisuudet ovat muuttuneet autoilun arkipäiväksi.

Autojen ovet aukeavat, kun kuljettaja tulee riittävän lähelle tai ne voi aukaista etänä kännykällä. Takaluukun aukaisuun riittää jalan heilautus.

Autot myös vaihtavat valoja tarpeen mukaan pitkiksi tai lyhyiksi, varoittavat esteistä ja tunnistavat nopeusrajoituskylttejä. Ne hoitavat hätäjarrutukset ja avustavat kaistalla pysymisessä.

Autot jopa valvovat kuljettajan vireystilaa tämän silmän liikkeiden tai ajokäyttäytymisen perusteella.

Kaikkeen tähän tarvitaan sensoreita, jotka havainnoivat ympäristöä ja tekevät erilaisia mittauksia. Kerätyn tiedon avulla kuljettajan työ helpottuu ja matkasta tulee turvallisempi.

”Sensoriteknologia lyö vauhdilla läpi maanteillä. Suurimpien autonvalmistajien mukaan vuoteen 2020 mennessä tekniikka on niin pitkällä, että autot pystyvät ohjaamaan itsestään”, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitokselta.

Automaattinen ohjaus edellyttää, että auto kerää tarkkaa aineistoa ympäristöstään ja siinä tapahtuvista muutoksista. Vaikka ensimmäiset itsekseen ajavat autot ovat jo liikenteessä, varsinaiseen automaattiautojen läpimurtoon on vielä matkaa.

”Suurena haasteena on autojen keräämän datan käsittely. Se tarkoittaa erilaisten kohteiden tunnistamista ja niihin reagointia. Toinen haaste liittyy kerätyn tiedon jakamiseen. Siinä vastassa ovat sekä autonomistajien tietosuoja että autonvalmistajien mahdollinen haluttomuus jakaa autojensa keräämää tietoa.”

Kaartisen tavoitteena on, että nuo esteet voitetaan ja tulevaisuudessa autot jakavat keräämäänsä tietoa kaikkien hyödyksi. Silloin autot varoittavat toisiaan automaattisesti esimerkiksi auraamattomista tieosuuksista tai tiessä havaitsemistaan kuopista.

”Toistaiseksi puuttuu ratkaisuja, joilla autojen keräämää tietoa voidaan hyödyntää myös muuhun kuin auton omiin tarpeisiin.”

Tällä hetkellä tuollaiset järjestelmät ovat vasta kehitteillä. Silti osa autoista antaa jo nyt esimerkiksi ruuhka- ja onnettomuusvaroituksia.

”Pohjois-Suomessa on käytössä porovaroitus. Toistaiseksi se perustuu autoilijoiden lähettämiin havaintoihin. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että vastaavat varoitukset hoituvat automaattisesti.”