Analyysi: Sotasyyllinen Saksa käänsi takkinsa – seuraukset ovat rajuja, mutta ne voivat myös kääntyä koko lännen eduksi
Putinin seuraavia askeleita on vaikea ennustaa. Hyökkäyksen laajenemista Ukrainan ulkopuolelle ei voida sulkea pois.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki (oik.) kävi lauantaina Berliinissä taivuttamassa Saksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan lännen pakoterintamaan, joka sulki Venäjän pankkeja Swift-maksujärjestelmästä. Kuva: Kay Nietfeld / LehtikuvaSaksan hallitus taipui kovan paineen alla odotettua nopeammin. Linjanmuutos oli myös selvästi mittavampi ja historiallisempi kuin ounasteltiin.
Saksa toimittaa sittenkin aseita Ukrainaan. Lainsäädännön esteet ja sotasyyllisyyteen liittyvät traumat eivät enää paina vaakakupissa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää hyökkäyssodalla muuttaa Euroopan rajoja ja valloittaa Venäjälle etupiiriä.
Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan on siirry uuteen aikaan. Vanhat periaatteet on pakko heittää romukoppaan.
Vielä Ukrainan asetoimituksia historiallisempaa on se, että EU:n suurin kansantalous aikoo viimeinkin ottaa Euroopan puolustuksesta järeämmän otteen myös sotilaallisesti.
Scholz ilmoitti sunnuntaina Saksan parlamentin erityisistunnossa, että hänen hallituksensa jyvittää 100 miljardin euron lisäbudjetin uusiin puolustusmenoihin.
Tästä eteenpäin Saksa investoi vuosittain yli kaksi prosenttia kansantuotteestaan puolustukseen. Saksaa on vuosikaudet arvostelu juuri tuon kahden prosentin tavoitteen laiminlyömisestä.
Scholzin ilmoitus on tärkeä. Saksan armeijan surkeassa kunnossa oleva kalusto pannaan viimeinkin kuntoon.
EU:n talousmahti uskaltaa olla myös sotilasmahti. On pakko uskaltaa, kun Putin käy silmitöntä sotaansa Ukrainaa vastaan
Saksa ei myöskään enää jatkossa nosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa taloudellisia intressejä yksisilmäisesti kaiken edelle. Myös tätä muutosta voi pitää dramaattisena.
Scholz ja hänen hallituksensa taipuivat kovan paineen alla sittenkin sulkemaan keskeiset venäläiset pankit kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.
Se on raju isku sotakoneensa kanssa Ukrainassa riehuvalle Putinille, mutta se iskee kirvelevästi myös Saksan talouteen ja aivan erityisesti aina erityissuojelua nauttineeseen vientiteollisuuteen.
Berliinissä lähdetään nyt siitä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan konkreettinen tukeminen on tärkeämpää kuin omaan talouteen kohdistuvien iskujen väistäminen.
Mitä tästä kaikesta, lännen massiivisista pakotteista ja Saksan linjan muuttumisesta sitten seuraa? Muuttuuko asetelma ratkaisevasti? Ja jos muuttuu, onko suunta enemmän hyvä kuin huono?
Tuhannen taalan kysymys on, miten Putin reagoi? Hän tuskin ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja vetäytyy Ukrainasta. Pikemminkin päinvastoin. Hyökkäys voi muuttua entistä rajummaksi ja sota voi laajentua.
Sekä Nato että EU esiintyvät nyt hyvin yhtenäisinä. Pakotekokonaisuutta suitsutetaan syystä.
Hajottaakseen vastapuolen rivejä Kremlin diktaattori saattaa tehdä provosoivan iskun johonkin Nato-maahan, esimerkiksi Baltiaan.
Silloin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten on iskettävä takaisin. Juuri sitä sekä Washingtonissa että Naton päämajassa Brysselissä on yritetty viimeiseen asti välttää.
Syitä tällaiseen iskuun Putin kyllä keksii. Yksi sellainen voi olla Naton päätös siirtää nopean toiminnan joukkonsa Itä-Eurooppaan.
Taloudellisesti Venäjä ajautuu vääjäämättä vaikeuksiin. Sen voi odottaa johtavan entistä epätoivoisempiin sotilasoperaatioihin. Sekään ei ole mahdotonta, että Putin tarttuu ydinaseisiin.
Koko kansainvälinen talous kärsii alkavasta pakotekierteestä. Se koettelee lännen ja aivan erityisesti EU:n kestävyyttä ja yhtenäisyyttä. Juuri nyt näyttää siltä, että iskut kestetään.
Parhaassa tapauksessa unioni saattaa hitsautua yhteen ja saada uutta käyttövoimaa muiden tulevien haasteiden selättämiseen. Edellyttää tietysti, ettei sodan lopputulos ole traagisin mahdollinen.
Yksi toivoa herättävä merkki on se, että nimenomaan Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki oli ratkaisevassa roolissa, kun Saksa taivutettiin muuttamaan linjaansa.
Yksi iso kysymys on, mitä Kiina tekee jatkossa. Miten se suhtautuu Putinin sotimiseen ja lännen vastatoimiin. Erityisesti Saksan linjan muuttuminen aiheuttaa päänsärkyä Kiinan johtajalle Xi Jinpingille.
Saksa on ollut erityisesti edellisen liittokansleri Angela Merkelin johdolla Kiinalle tärkeä liittolainen aina silloin, kun lännestä on yritetty kyseenalaistaa Pekingin kommunistihallinnon ihmisoikeusrikkomuksia ja taloudellista imperialismia.
Saksa on turvannut omia taloudellisia etujaan ja katsonut Kiinan öykkäröintejä läpi sormien. Nyt, kun Berliini ei enää suotu myötäilemään Putinia, myös suhtautuminen Kiinaan voi muuttua.
Sillä saattaa olla ratkaiseva merkitys, kun Xi Jinping pohtii, pitäisikö Putinin päätön sotaretki sittenkin tuomita.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
