Kehitysavun järjestöiltä lähtee jopa 44 miljoonaa euroa
Kehitysyhteistyöhön määrärahaleikkaukset kirpaisevat kansalaisjärjestöjä. Ne saivat viime vuonna 110 miljoonaa euroa tukea, ja siitä on lähdössä 30–40 prosenttia eli jopa 44 miljoonaa euroa.Kehitysyhteistyöhön käytettyihin määrärahoihin tulee ensi vuodesta alkaen vuosittain yhteensä 370 miljoonan euron edestä muutoksia.
Leikkauksista 30–40 prosenttia koskee ulkoministeriön mukaan kansalaisjärjestöjä. Viime vuonna ne saivat tukia noin 110 miljoonaa euroa. Leikkausta on tulossa siis reilut 30–40 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan 200 miljoonalla, ja 100 miljoonaa ohjataan Finnfundin ja muiden rahoitusinstituutioiden kautta kehitysyhteistyöhön.
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikön Pekka Puustisen mukaan tämä 100 miljoonaa euroa ei ole kehitysyhteistyöltä pois, vaan se ikään kuin ohjataan uudelleen.
Määrärahojen 200 miljoonan leikkauksen lisäksi myöskään päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyölle, mikä tarkoittaa noin 70 miljoonan lovea kehitysyhteistyöhön suunnattuihin tukiin.
Puustinen kuitenkin painottaa, että säästöjä haetaan tasapuolisesti myös muista kehitysyhteistyön kohteista, kuten esimerkiksi monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä.
"Ääliömäisin tapa leikata"
Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin hyvin huolissaan säästöjen suuruusluokasta ja niiden toteutuksesta.
Kehitystyön palvelukeskuksen (Kepa) toiminnanjohtaja Timo Lappalainen tuo esiin huolensa siitä, miten äkilliset leikkaukset vaurioittavat pitkäjänteisesti tehtyä kehitystyötä.
”Ymmärrämme toki, että tiukoissa paikoissa jokainen joutuu ottamaan iskuja vastaan. Mutta on erilaisia tapoja tehdä leikkaus. Se miten se nyt tehdään, on kaikkein ääliömäisin, koska se ei anna mahdollisuuksia ottaa törmäystä vastaan.”
Lappalaisen mielestä olisi ollut kannattavampaa aloittaa leikkaukset pienemmällä summalla ja nostaa sitä portaittaisesti neljän vuoden kuluessa.
Pekka Puustinen vastaa, että perusteena tälle ratkaisulle on Suomen valtiontalouden sopeuttamistarve, joka vaatii nopeita ratkaisuja.
Edessä yt-neuvottelut
Kansalaisjärjestöjen tukien leikkaukset vaikuttavat työllisyyteen Suomessa ja ulkomailla.Kehitystukikäytännöt voivat ulkoministeriön mukaan muuttua, eikä joitain aiempia tukimuotoja voida välttämättä enää toteuttaa.
Lappalaisen arviolta kansalaisjärjestöjä odottavat todennäköisesti myös yt-neuvottelut, jotka koskevat jopa satoja kehitysyhteistyön ammattilaisia. Kepa aloittaakin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan 25–35 henkilötyövuoden irtisanomisia.
”Leikkausten seuraukset ovat dramaattiset. Tulevaisuus näyttää melko ankealta. Rahoitusta on alettava etsiä vahvemmin muualta”, kirkon ulkomaanavun toimitusjohtaja Jouni Hemberg pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

