Hallituksella edessähikinen miljardipaini
Hallitus on torstaina tiukan paikan edessä. Silloin julkistetaan verojen kiristykset ja säästöt, joiden tavoitteena on vähentää valtion velkaantumista. Tulojen ja menojen välistä eroa pitää kaventaa.
Viimeisin arvio sopeutuksen suuruudesta on 2,5 miljardia euroa.
Veroja kiristämällä saadaan tuloja valtion kassaan helposti. Hallitus voi vaikka nostaa yleistä arvonlisäveroa yhden prosentin, jolloin rahaa tulee arviolta 600 miljoonaa euroa.
Vaihtoehtona voisi olla ruuan arvonlisäveron nostaminen 13 prosentista 17 prosenttiin. Sillä saataisiin arviolta 500 miljoonaa.
”Veroja kiristämällä saadaan kohtalaisen helposti tavoiteltu noin 1,5 miljardia kasaan muutaman vuoden aikana. Alv:n nostaminen kahdella prosentilla riittäisi”, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta sanoo.
Hallitusohjelman mukaan puolet tulee veroja kiristämällä ja puolet säästetään. Säästöjä pitää siis etsiä runsas miljardi euroa.
Säästöjen mittakaava on paljon veron kiristyksiä pienempi. Esimerkiksi julkisuudessa ollut kodinhoidon tuen leikkaaminen säästäisi korkeintaan 50 miljoonaa euroa. Jotta miljardi tulee täyteen, pitää saman kokoisia kohteita etsiä kaksikymmentä.
Helppona säästökohteena pidetään perusturvan indeksikorotuksista luopumista. Sen tuomia säästöjä eivät kuitenkaan edes asiantuntijat tiedä.
Parhaillaan jokaisessa ministeriössä pohditaankin, mistä leikkaamalla saisi koottua satakunta miljoonaa euroa säästöä. Toki suuret joutuvat säästämään pieniä enemmän.
Helppoja suuria säästökohteita ei ole, arvioi tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.
”Sosiaaliturvaa ei heikennetä ja kuntien valtionosuuksiin tuskin kosketaan. Valtionhallinnosta otettiin juustohöylällä löysät kymmenet miljoonat pois jo viime vuonna”, Lahtinen sanoo.
”Isompia summia saadaan vain rakenteellisista uudistuksista, kuten kunta- ja puolustushallinnon uudistuksesta. Säästöt tulevat kuitenkin usean vuoden viiveellä”, Kotilainen sanoo.
Lisäksi hallituspuolueet ovat budjettiriihen alla olleet hyvin erimielisiä säästökohteista.
Miljardin säästöt ovat noin kaksi prosenttia valtion menoista.
Kaikkien kannalta helpointa olisi, jos talous kääntyisi kasvuun. Yhden prosenttiyksikön keskimääräinen kasvu vuodessa hallituskauden loppuun saakka vähentäisi sopeuttamisen tarvetta useilla miljardeilla.
Tänä vuonna talouden ennustetaan taantuvan niukasti, mutta jo ensi vuodeksi on ennustettu parin prosentin kasvua.
Varsinkin liike-elämä toivoo taloutta kannustavia päätöksiä. Huoli Suomen kilpailukyvystä on suuri, jos verotus kiristyy. Se voi kuihduttaa nyt vielä varovaisia lupauksia talouden kääntymisestä kasvuun.
Jos arvio 2,5 miljardin sopeuttamisesta toteutuu, se voi onnistua ilman talouden suurta romahdusta.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on sanonut nyt tarvittavien sopeutuksien olevan kokoluokaltaan kohtuullisia.
”Noin kahden miljardin sopeutus on nyt ihan hyvä. Tälle vuodelle ei vielä mitään, ensi vuodelle vähän ja vuodelle 2014 isommin. Jos talous kasvaa ennustetut kaksi prosenttia, talous kestää sen”, Lahtinen pohtii sopeuttamisen ajankohtia.
Mitä useampi miljardi pitää säästää, sitä vaikeampaa se on. Pahin arvio sopeuttamisen tarpeesta on viisi miljardia. Mistä neljäs ja viides miljardi otetaan? Sitä hallitus ei vielä mieti, vaan odottaa talouden kasvun hoitavan ongelman.
”Jos talous ei vuonna 2014 kasva kahta prosenttia, pitää sopeuttaa kaksi miljardia lisää. Siinä tapauksessa pitää myöntää, että elintasoa pitää laskea”, Lahtinen tuumaa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
