Mikä kriisi muka?

PASSIPAIKALLA

Viime viikonvaihteessa kyseltiin epätietoisina Kahta asiaa. Käväisikö Suomessa hallituskriisi? Ja kumpi puoli oli rahoitusmarkkinaverokiistassa oikeassa?

Hallituskriisistä puhuminen ei ole kovin uskottavaa. Siinä määrin uneliaasti hallituspuolueiden edustajat esimerkiksi eduskunnassa ovat esiintyneet. Ministerit keskittyivät omiin tontteihinsa niin intensiivisesti, että ministerinsalkun menetys ei liene juolahtanut mieleenkään.

Kalevi Sorsan (sd.) ylipitkällä pääministerikaudella vuosikymmeniä sitten hallituskriisit seurasivat toisiaan jatkuvana helminauhana. Kaikki valmisteltiin mediassa huolellisesti ja erityisesti oman puolueen ministereitä kampitettiin.

Nyt vain uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ilmoitti, että kompromissien aika on ohi. Sitten hallitus malliksi, pitkän vetkuttelun jälkeen äänesti asiassa, jossa kompromissi ei olisi ollut edes mahdollinen. Jakolinja meni istuntosalin keskiviivaa pitkin.

B-kohtaan vastaamme:”Emme tiedä.” Molemmilla rahoitusmarkkinaverokannoilla oli hyvät perustelut.

Vasemmiston mielestä Suomen olisi hyvä olla neuvotteluissa alusta pitäen, jos Euroopan laajuinen rahoitusmarkkinavero joka tapauksessa tulee. Työeläkerahastojemme asema on silloin ratkaisevan tärkeä.

Oikeisto katsoo, että veron tulisi olla vähintään koko EU:ta, mieluummin vielä laajemmin kattava. Alkuperäinen tiukka attac-liike häpeää Suomen luisumista Luxemburgin kaltaisten veroparatiisien joukkoon tässä asiassa. Todellisuudessa hallituksen enemmistö tuijotti pääkilpailijamaatamme Ruotsia, joka torjui veron suoralta kädeltä.

Pääministeri Göran Persson (sd.) ajoi aikoinaan lujasti Ruotsia euromaihin ensimmäisten joukossa. Hän sai kansanäänestyksessä kynsilleen. Sen jälkeen Ruotsia ovatkin hallinneet porvarit. Suomessa ei kansalta kysytty.

Suomessa arveltiin euroon liittymisen aiheuttavan ”epäsymmetrisiä shokkeja”. Niiden torjumiseksi kerättiin pieniä puskurirahastoja samassa hengessä kuin alikersantti Hietanen heitti sammalta muka telamiinan naamioksi. Shokit tulivat sitten eri suunnasta ja aivan arvaamattomina.

Ainakin yhdestä epäsymmetrisestä shokista, europarlamentaarikko Satu Hassin (vihr.) Itämeren yksipuolisesta rikkidirektiivistä hallituksen enemmistö otti opiksi.

Yleensä vaalien jälkeen gallupit tottuvat silmänräpäyksessä uuteen tilanteeseen. Kunnallisvaalien jälkeen tutkimus osoitti puolueiden järjestykseksi kokoomus, SDP, keskusta ja perussuomalaiset. Erot olivat pienet mutta selvät.

Menestynyt puolue jatkaa usein vaalien jälkeen nousuaan. Perussuomalaiset oli eduskuntavaalien jälkeen gallupeissa tovin suurin puolue.

Nyt perussuomalaiset tähtää täysillä kesän 2014 EU-vaaleihin. Puheenjohtaja Timo Soini harkitsee ”erittäin vakavasti” lähtevänsä keulakuvaksi. Jos puolue aikoo toteuttaa uhonsa ja olla vaaleissa Suomen suurin, Soinin on pakko lähteä ehdolle.

Pienempi oppositiopuolue keskusta on pitkästä aikaa nosteessa. Kunnallisvaalien menestys vaiensi sisäiset kapulanheittelijät hetkeksi.

Puheenjohtaja Juha Sipilän aikuisen miehen käytös ilmeisesti puree vaalitenteissä ikuisten teinipoliitikkojen vastapainona. Kimmo Tiilikainen pitää eduskuntaryhmän kasassa. Veteraani Mauri Pekkarinen on niellyt oppositiohenkensä ja porhaltaa täysin keuhkoin Sipilän puolueen talous- ja EU-politiikan keskushyökkääjänä.

Huomiota herättää, miten nopeasti RKP:n uusi puheenjohtaja Carl Haglund korjasi edeltäjänsä, puolustusministeri Stefan Wallinin aiheuttamat lommot.

Budjetti näyttää valmistuvan aikataulussa. Koko joulunalusviikko kuluu sen parissa rattoisasti.

Tällä viikolla Kimmo Sasin (kok.) valtiovarainvaliokunta nuiji kiinni mietinnön, jolla ETA-alueella toimivien yritysten veronkiertomahdollisuuksia rajoitetaan. Lex Mehiläistä vaadittiin jo vuosi sitten, kun paljastui vanhan kunniallisen lääkäriyhtiön keplottelevan suomalaisten verorahoja ulkomaalaisille sisarfirmoilleen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) teki varmasti parhaansa mutta ei vielä aivan onnistunut. Keskustan Tiilikainen riekkuu asiaan kuuluvasti. Hallitus nimittäin joutui nolosti viime hetkillä poistamaan kymmeniä miljoonia budjettiesityksen tulopuolelta, kun veronkiertolaki siirtyy vuoteen 2014.

Valiokunta liitti paperinsa loppuun lohduttavia lausumia. Ehkä VM:n virkamiehet ensi syksynä taipuvat.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF