Jätevesiasetuksen juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse
jukka pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoMaaseudun asukkaita ärsyttänyt, valtion virkamiehiä työllistänyt ja poliitikkoja korventanut jätevesiasetus on ollut viime vuosina pinnalla.
Maaseudun Tulevaisuus selvitti kiistellyn asetuksen taustoja.
Mahdollisuus jätevesiasetuksen kaltaisen toimenpiteen toteuttamiselle kirjattiin Suomessa vesilakiin 1960-luvulla. Tällöin mitään tiukennuksia edellyttäviä asetuksia ei säädetty. 1980-luvulla mahdollisuus asetusten langettamiseen poistettiin laista.
1990-luvulla Suomessa huolestuttiin Itämeren ongelmallisesta sinilevätilanteesta ja myös sisävesien tilaan alettiin kiinnittää enemmän huomiota.
Maaseudun vesistökuormituksiin puuttuminen oli osa 1990-luvun lopulla käynnistynyttä ympäristönsuojelulain uudistamista.
Asetuksella haluttiin suitsia vesistöihin kertyvää hajakuormitusta.
”Tavoitteena oli vähentää kuormitusta erityisesti suurimmassa lähteessä eli maataloudessa, mutta myös teollisuudessa, yhdyskunnissa ja kalankasvatuksessa. Säännöksin haluttiin myös vähentää haja-asutusalueiden jätevesien vesistökuormitusta”, kertoo ympäristöministeriön yli-insinööri Jorma Kaloinen.
Kokoonpanoltaan laaja hajajätevesityöryhmä päätyi 2000-luvun alussa yksimielisesti jätevesiasetuksen toimeenpanon kannalle.
Kaikki jäsenet, mukaan lukien MTK:n edustaja, seisoivat päätöksen takana.
Jätevesiasetus annettiin valtioneuvostossa kesällä 2003. Ympäristöministerinä ja esittelijänä oli Jan-Erik Enestam (r.). Asiaa oli kuitenkin valmistellut jo ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.).
”Silloinen ympäristönsuojelulaki olisi tehnyt mahdolliseksi asetuksen säätämisen ympäristöministeriön päätöksenä. Asian kuitenkin arvioitiin olevan niin merkittävä, että päätös vietiin läpi valtioneuvoston yleisistunnossa”, Kaloinen taustoittaa.
Vuonna 2005 ympäristönsuojelulakiin lisättiin asiaa pohtineen työryhmän esityksestä poikkeusmahdollisuus asetuksesta.
”Säädettiin lailla lykkäysten ja poikkeusten mahdollisuudesta tapauksissa, joissa jätevesiasetuksesta aiheutuisi yksittäistapauksissa kohtuuttomia tilanteita.”
Myös maankäyttö- ja rakennusasetusta muutettiin siten, että jätevesijärjestelmien muutostöiltä vaaditaan toimenpidelupa, jonka yhteydessä varmistetaan jätevesijärjestelmän vaatimuksenmukaisuus.
Vanhasen II hallituksessa (2007–2011) ympäristöministereinä olivat keskustalaiset Paula Lehtomäki ja Kimmo Tiilikainen.
Jätevesiremonttiin saattoi nyt hakea asuntorahaston korjausavustuksia kuntien myöntämänä. Myös hallituksen hyväksymää kotitalousvähennystä pystyi käyttämään viemäröintiin.
Mediahuomio jätevesiasetuksen ympärillä kiihtyi vuonna 2010 ja Lehtomäki sai osakseen paljon kritiikkiä. Erityisesti monet maaseudun ihmiset kokivat asetuksen epäoikeudenmukaiseksi.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 2010 lopussa hajajätevesiasetuksen perustuslain vastaiseksi ja muutti 2011 ympäristönsuojelulain hajajätevesisäännöksiä.
Ympäristönsuojelulain säännösten merkitys kasvoi. Tehtiin uusi hajajätevesiasetus, jonka valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2011.
68 vuotta täyttäneet vapautettiin asetuksesta automaattisesti ja vaikeassa elämäntilanteessa olevat saivat hakea vapautusta.
Perussuomalaiset ottivat kesällä 2014 kantaa jätevesiasetuksen kumoamisen puolesta.
Päivänpoliittisen keskustelun keskiöön jätevedet nousivat jälleen, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen ilmoitti, että puolue on valmis uusiin lievennyksiin (MT 26.9.2014).
Kuivan maan kiinteistöissä jätevesiasetusta sovellettaisiin vain silloin, kun kiinteistössä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia.
Vihreiden syyskuisen hallituksesta lähdön jälkeen ympäristöministeriksi nousi Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Ministerin mukaan jätevesiasetus on epäonnistunut.
Hän on todennut, että asetukseen tarvitaan uusia lievennyksiä, ja mahdollisesti se voitaisiin jopa kokonaan perua.
67 prosenttia haja-asutusalueiden vakituisesta asutuksesta ei täytä edelleenkään jätevesiasetuksen vaatimuksia.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
