"Reserviläisten rooli uudistuksessa on merkittävä" – Suomi valmistautuu tehostamaan paikallisjoukkojen toimintaa 2025 alkaen

Paikallisjoukot muodostuvat paikallispataljoonista, joiden vastuualue on pääsääntöisesti yksi maakunta. Pataljooniin kuuluu myös maakuntakomppanioita, joiden vahvuus on noin 5 000 sotilasta. Pioneeri Maisala (vas.), oppilas Riutta ja oppilas Untamo raivasivat miinoja Koski 08 -sotaharjoituksessa Elimäellä vuonna 2008. Kuva: Markku Vuorikari

Valtioneuvoston julkistaman puolustusselonteon yksi merkittävä muutos aiempaan on siirtyminen nykyisestä aluepuolustamisesta paikallisempaan tasoon vuodesta 2025 alkaen.

Maavoimien suunnittelupäällikkö, eversti Jyrki Kaisanlahti, miten paikallispuolustusta ja eri paikallisviranomaiset kattavia verkostoja ryhdytään rakentamaan maakuntiin?

"Paikallisjoukkojen valmiutta ja varustusta kehitetään tulevina vuosina vastaamaan tehtävien lisääntymisestä johtuvia vaatimuksia. Reserviläisten rooli uudistuksessa on merkittävä. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläisiä, joiden sitoutuneisuus ja verkostoituminen korostuvat paikallispuolustuksen tehtävien monipuolistuessa."

Paikallisjoukkojen kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia lisätään Kaisanlahden mukaan tulevina vuosina sitä mukaa kun alueellisia joukkoja poistetaan joukkorakenteesta.

"Tärkeä rooli on myös paikallispuolustusharjoituksilla, joita on vuosittain keväisin ja syksyisin eri puolilla Suomea. Paikallispuolustusharjoitukset ovat jatkossakin keskeisiä viranomaisyhteistyön kehittämisessä ja harjoittelussa. Harjoitusten sisältöä kehitetään vastaamaan alueellisia erityispiirteitä sekä paikallispuolustuksen laajenevaa tehtäväkenttää."

Uudistuva paikallispuolustus sitoo tulevaisuudessa entistä vahvemmin yhteen alueen viranomaiset, yritykset, järjestöt, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat.

"Yhteistyö on jo nyt hyvällä tasolla ja se antaa hyvät lähtökohdat yhä tiiviimmän verkoston rakentamiselle tulevina vuosina. Kyse ei ole siis kokonaan uuden yhteistyön luomisesta, vaan olemassa olevien käytäntöjen selkeyttämisestä ja tehostamisesta kaikkien yhteiseksi hyödyksi", Kaisanlahti jatkaa.

Hän sanoo paikallisjoukkojen roolin yhteistyön käytännön toteuttajana kasvavan: paikallisjoukot ovat yhteistyön käytännön toteuttajia puolustusvoimissa. "Yhteydenpito ja yhteistoiminta paikallisten toimijoiden, poliisin ja pelastuslaitoksen, kuntien, seurakuntien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa mahdollistaa valmistautumisen normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen toimintaan."

Parlamentaarisen seurantaryhmän keskustalaisjäsenet Mikko Savola ja Joonas Könttä arvioivat tiedotteessa, että reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen kyetään paikallisjoukkojen myötä hyödyntämään entistä paremmin. "Paikallisjoukkoja voidaan käyttää nopeasti kehittyvissä tilanteissa ja joukkoreservillä mahdollistetaan kyky myös pitkäkestoiseen toimintaan koko Suomessa", Savola ja Könttä kirjoittavat.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah kysyi eduskunnassa, "riittääkö suunniteltu 500 henkilötyövuoden lisäys, kun kyber-, avaruus-, informaatiosuorituskyky, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja monet muut seikat vaativat riittäviä resursseja ja voimavaroja".

Lue lisää:

Puolustusministeri Kaikkonen Ylellä: Reserviläisten taidot halutaan nykyistä paremmin käyttöön