Rekallinen aurinkopaneeleita sähköistää Kaakkois-Suomea
32 neliömetrin aurinkovoimala tuottaa Lemillä noin 4 000 kilowattituntia vuodessa. Kuvassa Matti Lehtonen. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoLEMI (MT)
Lemiläisten Eero ja Lilja Kaijansinkon aitta hämmästyttää pihaan tulevaa. Vanhan hirsirakennuksen etelänpuoleisella katonlappeella hohtaa tummansinisiä ruutuja, aurinkopaneeleita.
Kaijansinkot saivat oman aurinkovoimalansa toukokuussa. Paneelit tulivat osana yhteishankintaa, jossa Lappeenrannan seudulle tilattiin 20 talouteen Saksasta yhteensä rekallinen paneeleita asennustarvikkeineen.
”Saa omaa sähköä, ja hiilijalanjälki laskee tietysti myös”, Eero Kaijansinkko perustelee osallistumista. Suvulla on perinteitä edelläkävijänä toimimisesta, sillä talo sai kylän ensimmäisenä sähköt 1920-luvulla.
Taipalsaarelaisen Matti Lehtosen yhteistilaukseen mukaan saivat mielenkiinto ja halu muuttaa energiantuotantoa.
”Suomessa uusiutuvan energian pientuotanto on otettu heikosti huomioon, täällä suositaan isoja voimaloita. Aurinkotekniikka on kehittynyttä ja kohtuullisen hintaista. Ehkä tällaisilla pisaroilla saadaan puro aikaiseksi.”
”Kiinnostus tekniikkaan – ja sähkön jatkuva hinnannousu – oli yksi syy”, selittää puolestaan Juhani Tiainen Savitaipaleelta.
Maallikkojen oli helppo lähteä kahden lappeenrantalaisen diplomi-insinöörin, Vesa-Matti Puron ja Petri Savolaisen, vetämään hankkeeseen. Osallistujienkin joukosta löytyi asiantuntemusta ja intoa perehtyä esimerkiksi kiinnitysvaihtoehtoihin.
Kaikilta kerättiin tarkat tiedot asennuskohteesta. Oikeanlaisten tarvikkeiden tilaamiseksi tiedossa pitää olla katon materiaali, kaltevuus ja suunta, kattorakenteiden lujuus sekä lumikuormat.
Yhteishankintana ja kattoasennuksen itse tekemällä osallistujat saavat voimalansa noin puoleen hintaan Suomen yleiseen tasoon verrattuna. Yhteensä viiden kilowatin voimala maksaa rahteineen kaikkineen 8 000–8 500 euroa. Hinnat ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina.
Paneelit asennettiin Kaijansinkoilla sähkömiehen osuutta lukuun ottamatta talkootyönä. Joukossa hääri muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoita.
Viiden kilowatin nimellistehoinen aurinkovoimala tuottaa Lemillä vuodessa noin 4 000 kilowattituntia. Etelä-Suomessa voi saada vuoden aikana saman verran aurinkosähköä kuin Keski-Saksassa. Suomessa tuotanto painottuu Saksaa voimakkaammin pitkien päivien kesäkuukausiin.
Helmikuussa Kaijansinkon voimalasta pitäisi ennusteen mukaan virrata jo 150 kilowattituntia, keskikesän kuukausina nelinkertaisesti. Lokakuussa paneelien pitäisi tuottaa vielä jokunen sata kilowattituntia. Marras–tammikuussa aurinkoenergiaa saadaan hyvin vähän.
Tähän mennessä ennusteet ovat pitäneet. Kesäkuun arvio on jopa ylittynyt.
Pilvisyys vaikuttaa heti tuotantoon, mutta nollaan tuotanto ei painu. Heinäkuisena iltapäivänä voimala ponnistaa pilviselläkin säällä yli tuhannen watin tehon, millä pyörittää kodissa jo kaikenlaista.
”Tuotanto alkaa kunnolla noin yhdeksältä”, Eero Kaijansinkko kertoo. ”Päivällä voimala riittää kevyesti omaan kulutukseen.”
Vesa-Matti Puron mukaan porukassa aiotaan seurata osallistujien sähkönkulutusta halukkaiden kesken ja etsiä sopivia laitteita, joilla ylijäämäsähkön voisi valjastaa käyttöveden lämmitykseen.
Nyt ylijäämä syötetään verkkoon. Kaijansinkkojen sähköntoimittaja Vattenfall on luvannut ostaa joidenkin muiden yhtiöiden tavoin ylimääräisen pientuotannon asiakkailtaan hieman alle pörssisähkön hinnalla.
Tuotannon seuranta on helppoa, sillä omistaja saa sähköpostiinsa päivittäin raportin, josta ilmenee tuotetun sähkön määrä päivän mittaan. Lukemia voi seurata myös verkkosivulta.
HENRIK SCHÄFER
Päivällä
voimala riittää kevyesti omaan
kulutukseen.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
