Paalutus kasvattaa rakennuksen hiilijalanjälkeä – "Eri perustustapojen ero jopa 7-kertainen"
Rakennusten käytönaikaisen kulutuksen osuus hiilijalanjäljestä vaihtelee 30 prosentista 70 prosenttiin.
”Oikeat materiaalit oikeaan paikkaan.” Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen muistuttaa, että meren rannalle rakennettaessa tarvitaan eri vaatimukset kuin sisämaahan rakennettaessa. Kuva: Kimmo LundénBetonipaalujen valmistus kasvattaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, tiiviiksi rakennetussa kaupungissa taas liikkumisen päästöt vähenevät.
Näitä asioita joudutaan punnitsemaan esimerkiksi Helsingissä: Kun Helsinki aikoo kaupunkirakenteen nimissä tiivistää rakentamalla entiselle suoalueelle Malmin lentokentälle, se joutuu paaluttamaan koko alueen.
Rakennusten kasvihuonepäästöjä on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa lainsäädännöllä joko päästökattojen avulla tai palkitsemalla pienemmästä hiilijalanjäljestä.
Tavoiteltavien rajojen täyttymistä tullaan seuraamaan hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä.
Ympäristöministeriön laatima ohjeluonnos on ollut vuodenvaihteessa lausuntokierroksella ja siihen on tehty joukko parannus- ja muutosehdotuksia.
Koko elinkaaren hiilijalanjäljen suuruus riippuu perustustavoista, rakennusmateriaaleista ja -paikasta. Rakennusten käytönaikaisen kulutuksen osuus hiilijalanjäljestä vaihtelee 30 prosentista 70 prosenttiin.
”Perustamisen vaikutus on erittäin suuri ja eri perustustapojen ero jopa 7-kertainen”, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen.
Rakennuspaikka ratkaisee siis paljon.
RIL on yksi lausunnonantajista. Liitto oli tutkinut ja vertaillut yli 30 hanketta selvittäessään rakennusten hiilijalanjäljen mittaamista.
Päästöohjauksessa ei RIL:n Airaksisen mukaan saa ottaa riskejä esimerkiksi paloturvallisuuden tai kuormien kantavuuden osalta.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä ympäristöministeriön ohjeluonnoksen mukaista rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää tulee kehittää vielä huomattavasti, jotta se soveltuisi käytettäväksi rakentamisen säädösohjauksessa.
”Nyt ehdotettu menettely ei ota lainkaan huomioon muita rakennuksen elinkaarilaatuun tai kestävyyteen liittyviä tekijöitä, vaan se keskittyy vain hiilijalanjälkeen ja siihenkin vain rajoitetuin osin”, RT kritisoi kannanotossaan.
RT:n arvion mukaan ehdotetussa muodossa luonnos voisi vaikuttaa erittäin haitallisesti rakennusten ominaisuuksiin ilman, että sillä saavutettaisiin edes prosentin vähenemistä Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
Luonnoksessa on esitetty rakennuksille 50–75 vuoden vakioitua käyttöikää, mitä RT pitää varsin lyhyenä. Se ohjaisi laskemaan rakennuksen käyttöiän juuri annetun mittaiseksi.
”Tarkastelu tulee muuttaa sellaiseksi, että se edesauttaa rakennustuotteiden kierrätysasteen kasvattamista ja mahdollisuuksien mukaan kierrätysasteen nostamista.”
Myös rakennusten muut osatekijät kuten pitkäaikaiskestävyys, taloudellisuus ja terveellisyys pitää RT:n mukaan ottaa huomioon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
