Teknologiateollisuus haluaa kääntää EU:n katseen Jäämerelle
Teknologiateollisuuden mielestä Jäämeren rata tulee nostaa EU-hankkeeksi.
Suomi voisi tehdä aloitteen EU:n arktisesta osaamisohjelmasta. Jäämeren radasta tulisi tehdä logistinen kärkihanke, johtaja Mika Nykänen sanoi torstaina. ”Koillisväylän mahdollisuudet puoltavat hankkeen toteuttamista.”
Koillisväylä lyhentää matkaa Euroopan ja Aasian välillä huomattavasti. Se toisi vastapainoa kustannuspaineita aiheuttaneelle rikkidirektiiville.
Lisäksi Koillisväylän tietoliikennekaapeli Suomen kautta Eurooppaan voisi yhdessä Itämeren kaapelin kanssa tehdä Suomesta globaalin tietoliikenteen risteysaseman.
Nykäsen mukaan Suomelle riittää arktisia mahdollisuuksia, vaikka alue kiinnostaa monia maita.
Teknologiateollisuus toivoo eurovaalien nostavan komission työohjelmaan myös hallinnollisen taakan keventämisen. ”Erityisesti pienet yritykset tukehtuvat sääntelyyn”, Nykänen sanoi.
Huono esimerkki sääntelystä Nykäsen mukaan on ympäristölainsäädäntö, joka paisuu kuin pullataikina. Edes viranomaiset eivät osaa kertoa miten toimitaan.
Nykytila ei Nykäsen mukaan tue ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Nykäsen mukaan EU:n päästökauppa kattaa vain viisi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. ”Kotikutoisen pipertämisen” sijaan tarvitaan kattava kansainvälinen ilmastosopimus 2015.
”Tähän asti parhaat tulokset on saavutettu vapaaehtoisilla ratkaisuilla.”
Hiilivuodon estämiseksi olisi yhtenäistettävä päästökauppadirektiivin sallimat valtiontuet.
Teknologiateollisuus edustaa elektroniikka- ja sähköteollisuutta, metallien jalostusta, kone- ja metallituoteteollisuutta, tietotekniikka-alaa sekä suunnittelua ja konsultointia.
Alan viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan. Nykäsen mukaan Euroopalle elintärkeä tavoite eurovaaleissa ovat digitaaliset sisämarkkinat.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tarjoili torstaina vaihteeksi varovaista toiveikkuutta.
”Maailmantalous alkaa pikkuhiljaa elpyä USA-vetoisesti. Tilausten määrä on parantunut kolmannesta vuosineljänneksestä”, Turunen kertoi.
Teknologiateollisuuden yritykset saivat loka–joulukuussa uusia tilauksia euroissa 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Kolmannesta vuosineljänneksestä tilaukset lisääntyivät kuitenkin 15 prosenttia. Myös tarjouspyyntöjen määrässä on pientä positiivista virettä.
Nopeaa kasvua ei Turusen mukaan kannata odottaa. Maailmantalouden kasvu jää maltilliseksi: Kehittyvien maiden talouskasvu on ottanut takapakkia ja Eurooppa on kroonisen heikon talouskasvun kierteessä.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto supistui viime vuonna noin kuusi prosenttia 64 miljardiin euroon. Henkilöstö väheni 7 300 hengellä eli 2,5 prosenttia. Lisäksi vuoden lopussa lomautettuna oli 18 000 henkeä, 3 000 enemmän kuin syyskuussa.
Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on nyt historiallisen alhaisella tasolla, 19 prosentissa. Viimeksi näin alhaalla käytiin 1920-luvulla.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
