Suomalaisen viljan laatuun luotetaan
Suomessa ei ole kehitetty sertifikaatteja tavanomaisesti viljellylle viljalle. EU:n säädökset määrittävät laatuvaatimuksia ainoastaan luomuviljalle.
”Suomalaisen viljan laatuun luotetaan vielä niin vahvasti, ettei tarvetta erillisille sertifioinneille ole ollut”, toteaa MTK:n viljavaliokunnan varapuheenjohtaja Tomi Virolainen.
Sertifiointia on Virolaisen mukaan selvitetty lähinnä viennin kannalta, mutta varsinaista tarvetta sille ei ole ollut, koska EU:ssa suomalaisen viljan maine on hyvä.
”Pienessä mittakaavassa sertifiointeja ei kannata tehdä. Se on liian kallista.”
Virolainen uskoo sertifioinnin kysynnän lisääntyvän, jos viljan laatu heikkenee tai luottamus sen laatuun menee.
Jos yhtenäisiä sertifikaatteja ryhdytään luomaan, pitää kaikkien toimijoiden asettua sen taakse, toteaa Virolainen.
”Ei ole järkevää, että luodaan monta erilaista järjestelmää.”
Vaikka kiinnostus ruuan alkuperää, laatua ja turvallisuutta kohtaan on noussut, ei sertifioinnista johtuvia mahdollisista lisäkustannuksista olla valmiita maksamaan, Virolainen sanoo.
Virolaisen mukaan on hyvä ensin keskustella sertifioinnin tarpeellisuudesta ennen kuin asialle tehdään mitään.
”Sertifikaatit tulevat heti, kun kuluttajat ovat niistä valmiita maksamaan. Vielä ei olla valmiita viemään sertifioinnista aiheutuneita kuluja kuluttajien maksettavaksi.”
Virolainen uskoo, että sertifikaatti voi lisätä yksittäisten tuotteiden kysyntää. Tuotteiden pitää silloin olla sertifioitu tilatasolle asti.
”Erityisesti lastenruokiin sertifikaatit voisivat tuoda lisäarvoa. Varmasti on kuluttajia, jotka ovat halukkaita maksamaan turvallisemmasta ruuasta.”
Virolainen kuitenkin huomauttaa, että kysynnän pitää olla riittävän iso, jotta sertifiointikustannukset kiloa kohti eivät olisi liian suuret.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
