Nuasjärven ympäristössäjännitetään purkuputken kohtaloa
Rimpilänniemessä asuvat Ella Mustakangas, 2-vuotias Juha ja Jyrki Nykänen toivovat, että kaivosyhtiö laittaisi lopulta asiat järjestykseen ja palauttaisi Kainuun maineen entiselleen. Markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKAJAANI, SOTKAMO (MT)
Pitäisikö Talvivaarasta rakentaa käsiteltyjen jätevesien purkuputki Nuasjärveen?
Putkiasiaa on pyöritelty Kainuussa ja varsinkin Sotkamossa kuumeisesti viime kuukaudet. Sitä koskevaa ympäristölupaa ruoditaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa (avi) Oulussa. Se päättää putken luvasta vielä huhtikuun aikana.
Asia mietityttää Nuasjärven rannalla asuvia tilallisia. Kaiken kaikkiaan järven maisemista nauttii noin 600 taloutta. Niistä parikymmentä saa elantonsa maanviljelystä, arvioi MTK-Sotkamon puheenjohtaja Jyrki Nykänen.
Hän pitää yhdessä vaimonsa Ella Mustakankaan sekä 2-vuotiaan Juhan kanssa 60 lehmän maitotilaa Rimpilänniemessä.
Viljelijäpariskunta on seurannut Talvivaaran tapahtumia sivusta. Monet tapahtuneet asiat menevät välillä yli ymmärryksen.
Nykänen ja Mustakangas arvioivat, että monilla paikkakuntalaisilla on vaikeuksia seurata, mitä kaivospiirin sisällä oikein tapahtuu. Pariskunta ei ole koskaan vieraillut kaivosalueella.
”Itsensä tuntee välillä aika pieneksi”, Mustakangas kertoo.
”Odotamme nyt, että kaivosyhtiö puhdistaa maineensa. Sanat ja teot ovat olleet viimeaikoina ristiriidassa. Olisi korkea aika toimia”, hän lisää.
Nykänen arvioi, että vahinkoa on jo tapahtunut. Maineen menetykselle on vaikea asettaa hintalappua, mutta kiinteistöjen tai tonttien arvonmenetykset ovat laskettavissa.
Kainuussa Kajaanin ja Sotkamon valtuustot vastustavat purkuputken rakentamista. Jos viranomaiset antavat luvan sille, paikallisilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa viranomaisiin.
”Jos lupa tulee, on pakko uskoa, että Nuasjärvelle ei tapahdu mitään”, Nykänen sanoo.
”Emme välttämättä lähde barrikadeille myönteisen päätöksen vuoksi”, Mustakangas lisää.
Pariskunta harmittelee, että heillä ei ole kunnolla aikaa perehtyä kaivosalan toimintaan.
Se hieman arveluttaa, miten käy rantaan asti ulottuvan perinnelaitumen, jos järven vedenlaatu huononee.
Mustakangas ja Nykänen eivät ole ainoita kainuulaisia, jotka epäilevät muun muassa valtion myyntimotiiveja, ympäristöviranomaisten roolia tai konsulttiyhtiö Pöyryn kaivosyhtiölle tekemiä taustaselvityksiä.
”Nyt on murheita kerrakseen, kun iso tukiuudistus teettää kaikilla tiloilla töitä”, Mustakangas sanoo.
Kummallaan ei ole selkeää kantaa siihen, pitäisikö kaivokselle antaa uusi ympäristölupa. Mitä jätevesille oikein tehdään, millaista vettä johdettaisiin kotijärveen, kuuluvat kysymykset.
”Oikeudenmukaista on, että kaikki elinkeinot ovat samalla viivalla. Maataloutta valvotaan tarkasti. Kaivosyhtiötä ei saa päästää helpolla.”
Talvivaaran kaivosyhtiö on aloittanut purkuputken rakentamistyöt. Valmiina on jo runsaat kolme kilometriä.
Virallista lupaa laskea jätevesiä noin 20 kilometrin päässä sijaitsevaan Nuasjärveen ei kuitenkaan ole. Asiasta linjataan lopulta ympäristöluvassa.
Kainuun elykeskuksen luonto- ja ympäristövastuuyksikön päällikkö Sari Myllyoja sanoo, että ympäristöviranomaiset seuraavat säännöllisesti kaivospiirin tapahtumia. Yhtiön konkurssin vuoksi etenkin vesienhallintaa seurataan.
Myllyoja muistuttaa, että yhtiöllä on nyt tietyt oikeudet päästöihin, ja ne määritellään kaivoksen ympäristöluvassa.
”Eiväthän tavalliset luonnonvedetkään ole juomakelpoisia. Ihmiset vielä ajattelevat, että teollisuuslaitosten päästämän veden pitäisi olla puhtaampaa kuin veden, johon se johdetaan.”
Talvivaara saa juoksuttaa vesistöihin puhdistettua vettä, joka voi sisältää pieniä määriä muun muassa sulfaattia eli suolaa, nikkeliä, rautaa, sinkkiä ja kuparia. Päästöille on annettu rajat.
Kaivososakeyhtiö on jo saavuttanut kuluvalle vuodelle asetetut päästökiintiöt, eikä yhtiö voi enää juoksuttaa vesiä ilman lisäkiintiöitä.
Myllyoja arvioi, että purkuputkelle ei heru avista lupaa, jos selkeästi osoitetaan, että jätevedet pilaavat Nuasjärven ja siitä aiheutuu selkeästi haittaa esimerkiksi maataloudelle.
Elykeskuksen mielestä Talvivaara voi käyttää purkuputkea, mikäli päivitettävässä luvassa määrättävät riittävän tiukat ehdot täyttyvät.
Sen mielestä Talvivaaran hakemat ainepitoisuudet ja kuormitusarvot ylittävät varastoidun veden todellisen purkamistarpeen.
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
