Uutuuskirja paljastaa vuoden 2007 hallitusneuvotteluiden Niinistön ja Kataisen väleihin raapimien jälkien syvyyden
Tasavallan presidentti ja nykyinen komission varapuheenjohtaja näkevät tapahtumat edelleen eri tavoin.
Pääministeri Jyrki Katainen ja julisteessa presidenttikisaa käyvä Sauli Niinistö tammikuussa 2012. Kuva: Jaana KankaanpääUutuuskirjan mukaan vuoden 2007 hallitusneuvottelut jättivät Jyrki Kataisen ja Sauli Niinistön väleihin syvät jäljet.
Nykyisen komission varapuheenjohtaja Kataisen ja presidentti Niinistön Tuomo Yli-Huttulan kirjoittamaan Presidentti ja porvarivalta -kirjaan antamien kommenttien perusteella he näkevät edelleen eri tavalla reilun vuosikymmen takaiset tapahtumat.
Usein esitetty tarina on ollut, että 2007 eduskuntavaalien jälkeen Niinistö sai valita puhemiehen ja ulkoministerin tehtävien välillä ja hän valitsi puhemiehen paikan.
Kirjassa todetaan tämän olleen kokoomuksen virallinen selitys kiistalle. Presidentti Niinistö ei allekirjoita tätä selitystä.
"Meillä oli välipuhe Kataisen kanssa, että minulla on ehdoton optio valita tehtävä. Minä puhuin erityisesti ulkoministerin tehtävästä. Hän oli valmis antamaan puhemiehen paikan, koska ei enää pitänyt suotavana ministeriyttäni. Ehkä olisi varmaan pitänyt tehdä välipuhe paperille", Niinistö sanoo kirjassa.
Katainen puolestaan kertoo kirjassa kysyneensä Niinistöltä, kummanko tehtävän, puhemiehen tehtävän vai ulkoministerin salkun, hän ottaa.
"Sain vastauksen Niinistöltä, että hän menee puhemieheksi", Katainen sanoo kirjassa.
Yli-Huttula arvioi kirjassa, että Katainen teki niin sanotun isänmurhan, kun hän ei huolinut Niinistöä vuonna 2007 hallitusneuvotteluihin eikä ulkoministeriksi.
Yli-Huttula katsoo, että teko on palvellut sekä kokoomusta että Niinistöä. Myös ulkoministeriys olisi ollut mahdollinen reitti Niinistölle presidenttiyteen, mutta toteutunut polku on Yli-Huttulan mukaan todennäköisesti vahvistanut Niinistön kansansuosiota.
Yli-Huttula näkee Niinistön nousseen varhaisessa vaiheessa puolueiden yläpuolelle valtakunnan kaapin päälle. Samalla tämä on tuonut omalla tavallaan tilaa kokoomuksen puheenjohtajille Jyrki Kataiselle, Alexander Stubbille ja Petteri Orpolle.
"Niinistö kykenee vakuuttavalla tavalla puhuttelemaan kansalaisia. Ihan samalla tavalla Stubb on ollut valtava ääniharava, eikä Katainenkaan ole vaaleissa huonosti menestynyt", Yli-Huttula sanoo.
Kirjan mukaan Kataisen ja Niinistön välit ovat olleet asialliset, mutta erittäin jännitteiset. Stubbin ja Niinistön suhde on ollut välillä jopa jäätävä. Molemminpuolinen arvostus on ollut alhainen.
Niinistö on tänä syksynä tiiviisti kirjojen lehdillä, sillä elokuussa julkaistiin jo kaksi Niinistöä käsittelevää kirjaa.
Nyt julkaistu Presidentti ja porvarivalta eroaa niistä siinä, että siihen on haastateltu myös Niinistöä itseään. Kylmät tuulet maailmanpolitiikassa ovat kehystäneet Niinistön presidenttiyttä.
Niinistö arvioi kirjassa, että Lapin rajan vuotaminen on ollut tiukin paikka Venäjä-suhteissa tähän mennessä hänen presidenttikaudellaan.
Venäjä päästi syyskuusta 2015 alkaen Lapin itärajan rajanylitysasemille ulkomaalaisia ilman voimassaolevaa viisumia, mikäli oli selkeä suunnanmuutos Venäjän aiemmin noudattamasta käytännöstä.
Niinistö selvitti kriisin aikana jokaisena aamuna, kuinka monta rajan oli ylittänyt.
"Minulla ei ollut mitään epäilystä, että voi tapahtua asioita, joissa on tahtoa mukana. Venäjä ei halunnut vain muistuttaa, vaan osoittaa sormella tahtoaan", Niinistö sanoo kirjassa.
Presidentti ja porvarivalta -kirjan sivuilta muodostuu melkoinen kavalkadi kokoomuksen ja Niinistön välisistä jännitteistä vuosien varrelta, muun muassa valtaoikeuskysymykset, 2006 presidentin vaalien vaalirahoitus ja kokoomuksen Nato-kannat.
"Toisaalta olen pyrkinyt avaamaan sitä, miten kokoomus on kasvanut aikamoiseen mahtiasemaan vuosikymmenien aikana ja varsinkin viimeisenä kymmenenä vuotena", kirjoittaja Yli-Huttula sanoo.
Kirjassa pääosassa on Niinistö, mutta se on myös laajempi kuvaus politiikan sisäpiirin kipinöivistäkin väleistä ja kokoomuksen sisäisestä menosta.
Yksi kiinnostava yksityiskohta on ulkoministerinä olleen Ilkka Kanervan tekstiviestikohun kertaus vuodelta 2008.
Kirjassa Katainen paljastaa pyytäneensä Kanervan seuraajaksi Teija Tiilikaista, joka toimi Kanervan valtiosihteerinä. Nykyisin Ulkopoliittisen instituutin johtajana työskentelevä Tiilikainen kieltäytyi lopulta salkusta, koska ei ollut valmis laittamaan itseään likoon poliitikkona.
Uudeksi ulkoministeriksi 2008 valittiin Kanervan tilalle lopulta Alexander Stubb.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
