Lakeuksien satraappi Kari Hokkanen perää moniäänisyyttä journalismiin: ”Maakuntien ääni on vaimentunut, eikä se ole hyvä asia”
Hokkanen ei peitellyt keskustalaisuuttaan ja vahvoja näkemyksiään 27-vuotisella urallaan Ilkan päätoimittajana.
Kari Hokkasen mukaan Etelä-Pohjanmaan kohtalonkysymyksiä ovat Seinäjoki, koulutus ja maatalous. "Kun kyetään huolehtimaan Seinäjoen kasvusta ja kehityksestä, pitämään ammattikorkeakoulu vahvana sekä turvaamaan kehittyvän maatalouden toimintaedellytykset, maakunta menestyy." Kuva: Johannes TervoIlkan entinen pitkäaikainen päätoimittaja Kari Hokkanen on ehtinyt olla eläkkeellä jo vuosikymmenen.
Siinä ajassa kotimainen mediamaailma, journalismin luonne sekä ennen kaikkea päätoimittajien asema ovat muuttuneet suuresti.
”Kyllähän media on Suomessa käynyt liian yksimieliseksi ja yksiääniseksi. Aiemmin meillä oli moniarvoisempi lehdistö. Eivät yksittäiset lehdet olleet moniarvoisia, mutta kokonaisuus oli moniarvoinen, kun erilaiset näkemykset ja maailmankatsomukset pääsivät esiin”, Hokkanen puntaroi.
Kun Hokkanen aloitti Ilkan päätoimittajana 1980, hän omaksui heti korostetusti poliittisen roolin.
”Päätoimittajuus oli silloin aivan toista kuin nyt. Ilkassa olin ennen kaikkea poliittinen toimija ja keskeinen maakunnallinen vaikuttaja.”
Hokkasen komennossa Ilkka oli peittelemättömän keskustalainen lehti, joka veti reippaasti lakeuksille päin.
Tämän kehityksen eräänlaisena huipentumana maakuntalehti valjastettiin eurovaaleissa 1996 kaikella voimallaan kauhavalaisen kansakoulunopettajan Kyösti Virrankosken (kesk.) kampanjan taakse.
”Kyllä Ilkka teki Köpistä mepin. Silloin maakuntalehden tukea omalle ehdokkaalle paheksuttiinkin etelässä”, Hokkanen muistelee.
”Mutta se johtui lähinnä siitä, että Helsingissä jotenkin ajateltiin, että nämä europarlamentaarikon paikat kuuluisivat automaattisesti heille, eikä olisi muka sopivaa, että edustaja tuleekin Kauhavalta”, hän lisää.
Mielipidevaikuttaminen ei loppunut tähän, vaan Ilkka oli myös 2000-luvun alkuvuosina nostamassa pääministeriksi lapualaista Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.).
Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) tympääntyi Ilkan linjaan perinpohjaisesti.
Lipponen nimitteli Hokkasta sekä Keskisuomalaisen niin ikään avoimesti keskustalaista päätoimittajaa, nyt jo edesmennyttä Erkki Laatikaista ivalliseen sävyyn ”maakuntiaan terrorisoiviksi satraapeiksi”.
Lakeuksien satraappi Hokkanen ei näe poliitikkojen suorassa tukemisessa ongelmaa.
”Olen kirjoittanut myönteisesti myös Paula Risikosta (kok.) ja Harry Wallinista (sd.), sillä he edustavat omissa puolueissaan Etelä-Pohjanmaalle edullista poliittista linjaa. He ovat sopineet siihen perusvirtaukseen, mitä Ilkka edustaa, vaikka parhaiten siihen istuvat keskustalaiset poliitikot.”
Ilkalla oli myös keskeinen rooli hallinnollisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan synnyssä.
”Vaasan seutu vastusti sitä, että Etelä-Pohjanmaa olisi oma maakuntansa ja Seinäjoki sen hallinnollinen keskus. Ahon hallituksen aikana 1990-luvun alussa uusi maakuntajako kuitenkin virallistettiin.”
Hokkasen mielestä maakuntalehdet voisivat nykyäänkin valvoa paremmin oman alueensa etua.
”Maakuntien ääni on kyllä vaimentunut, eikä se ole hyvä asia.”
Maakuntalehtien päätoimittajien rooli on muuttunut täydellisesti Hokkasen vuosista.
Olisi vaikea kuvitella, että Ilkka, Pohjalainen tai Keskisuomalainen ottaisivat vaalien alla niin selkeästi kantaa tiettyjen ehdokkaiden puolesta.
”Eihän päätoimittaja voi enää vastata lehtensä linjastakaan, kun omistuksen ketjuuntumisen kautta jopa puolet sisällöstä tulee ulkoa. Ei siihen ole mitään kontrollia.”
Osakkeenomistajien ja rahan valta suhteessa mediatoimijoihin on korostunut.
”Nykyään raha omistaa sanan. Sana on olemassa tuottaakseen rahaa omistajilleen. Ennen omistajan tehtävä oli hankkia rahaa, jotta saatiin levitetyksi sanaa”, Hokkanen kiteyttää muutoksen.
Parikkalassa syntynyt ja Haminassa koulunsa käynyt Hokkanen kuvailee itseään savokarjalaiseksi.
”Olen yleisitäsuomalainen. Kuitenkin olen aina viihtynyt hyvin Länsi-Suomessa. Olen kotiutunut Seinäjoelle.”
Nuoruudessaan Hokkanen oli vähällä päätyä ammattiupseerin uralle.
”Reserviupseerikoulun jälkeen olin kahteen otteeseen kesävänrikkinä, mutta historia veti kuitenkin voimakkaammin puoleensa. Lähdin opiskelemaan historiaa Jyväskylän yliopistoon 1963 ja valmistuin kolmessa vuodessa.”
Hokkanen kävi tämän jälkeen Saksassa Göttingenin yliopistossa tekemässä väitöskirjaa, joka käsittelee saksalaisia lentokirjasia Ranskan vallankumouksen aikana.
Saksasta hän palasi Jyväskylän yliopistoon, jossa työskenteli eri tehtävissä aina vuoteen 1974.
”Lähdin yliopistolta, kun minut kutsuttiin Alkio-opiston rehtoriksi Korpilahdelle.”
Muutto Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoelle oli vuorossa vuonna 1980.
Kun Hokkanen aloitti Ilkan päätoimittajana, ei hän ollut tehnyt päivääkään töitä kirjoittavana toimittajana.
”Meillä oli töissä iso joukko ammattitaitoista väkeä, joiden annoin aika vapaasti hoitaa työnsä. Itse keskityin suurten linjojen vetämiseen ja poliittiseen vaikuttamiseen, vaikka vuosien saatossa toimituksen hallinnollinen johtaminenkin alkoi korostua enemmän.”
Eläkeläisenä Hokkanen nimeää rakkaimmiksi harrastuksikseen historian ja politiikan.
”Syvällinen kiinnostus historiaan on säilynyt vahvana koko elämän ajan.”
”Olen edelleen mukana Seinäjoen kunnallispolitiikassa, kuten olin jo päätoimittajavuosinani.”
Hokkasen ajattelussa historia ja politiikka kulkevat monilta osin käsi kädessä.
”Historian ymmärrys on suuri voimavara myös poliittisessa päätöksenteossa”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
