Edullinen verotus houkuttelee suomalaisyrityksiä Viroon
TALLINNA (MT)
Suomalaisia yrityksiä houkuttelee Viroon alhainen verotus, halpa työvoima ja luotettavat markkinat. Myös yhteisestä kulttuuritaustasta on etua. Silti moni yritys kaipaa apua alkuun pääsemiseksi.
Auttavan kätensä ojentaa esimerkiksi konsulttiyritys Cawi Financen toimitusjohtaja Christian Rajalin. Yritys myy palveluitaan keskisuurille pohjoismaisille yrityksille, jotka pyrkivät Viron markkinoille.
Rajalin tietää syyn, miksi yritykset mielivät Viroon. Hän muutti itsekin aikanaan Suomesta korkean verotuksen takia.
”Viron valtio on erittäin yritysystävällinen. Firmasta otettu raha maksaa aina 21 prosenttia. Suomessa siihen tulee vaikka mitä kuluja päälle”, hän sanoo.
Voittoveroa ja varainsiirtoveroa ei makseta Virossa. Lisäksi liikkuminen, asuminen ja eläminen on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa.
Toinen syy on tietysti halpa työvoima. Keskipalkka Virossa on yhä alle tuhat ja minimipalkka vaivaiset 320 euroa kuussa.
Maassa ei käytännössä ole myöskään ammattiyhdistysliikettä. Sen sijaan kaikkia työntekijöitä suojaa työvoimalaki.
Ongelmia kohtaava työntekijä saa apua työtarkastusvirastosta, maksuttomasti.
Rajalinin mukaan tyypillisesti suomalainen yritys siirtää jonkin heikosti kannattavan toiminnon Viroon.
Yleensä kyseessä on tuotantovaihe, jossa tarvitaan paljon käsityötä. Tytäryhtiön perustamisen myötä emoyhtiön tulos Suomessa paranee ja Viro saa uutta bisnestä kehitettäväksi.
”Usein suomalaiset tulevat pistämään työt alkuun, kunnes heidän tilalleen palkataan virolaiset tekijät ja vastuuhenkilöt.”
Cawin asiantuntemusta tarvitaan yritystoiminnan kehittämiseen ja yhteistyökumppanien hakemiseen. Muutoin tytäryritys helposti ”unohtuu” pyörimään paikallisin voimin.
Toki osa yrityksistä myös vetäytyy Virosta muutaman vuoden jälkeen. Rajalinin mukaan jotkut kokevat markkinat liian pieniksi ja osa kärsii määräaikaisten EU-tukien loppumisesta.
Virolaiset toivovat maahan myös korkean jalostusasteen teollisuutta ja teknologiateollisuutta, eivätkä pelkästään halpatuotantoa.
Toki maahan on perustettu paljon kannattavia metalli- ja elektroniikka-alan yrityksiä, jotka työllistävät väkeä. Maassa iloitaan siitä, että monessa ulkomaalaisessa yrityksessä työntekijä tienaa yli keskipalkan. Rajalinin mukaan esimerkiksi hitsaaja voi hyvin ansaita kuussa yli 1 500 euroa.
Rajalinin mielestä Suomea huomattavasti alemmissa palkoissa ei ole kyse riistämisestä, koska elinkustannuksetkin ovat pienemmät.
”Virolaisten ostovoima ei ole paljon huonompi kuin suomalaisten.”
Itse asiassa Rajalin tietää, että insinöörejä virtaa jo Suomesta Viroon työkomennuksille osittain paremman ostovoiman perässä. Koko perheen muuttamiseen kannustavat hyvät palvelut ja Tallinnan suomalainen koulu. Rajalin on itsekin tuonut perheensä Viroon.
Mikäli yrittäminen Virossa kiinnostaa, Rajalin kehottaa ottamaan yhteyttä suomalais-eestiläiseen kauppakamariin (FECC).
KATJA LAMMINEN
YRITYKSET
21 prosenttia: lahjavero,
luontaisedut ja yhteisövero,
joka maksetaan, kun yhtiö
jakaa osinkoa.
Näitä ei makseta: varain-
siirtovero ja autovero.
Autoetu: yritys maksaa 250 euroa kuussa. Vaihtoehtona ajopäiväkirja.
Arvonlisävero: 20 prosenttia, paitsi lääkkeet, kirjat ja lehdet 9 prosenttia. Palautetaan
yritykselle kaikista ostoista.
YKSITYISHENKILÖT
21 prosenttia: tulovero
Näitä ei makseta: osinkovero, luontaisetuvero, varainsiirto-
vero, autovero, lahjavero,
perintövero ja kiinteistövero.
Lähde: Cawi Finance
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
