MT-kysely: Kaksi kolmasosaa suomalaista pelkää masinoitua ihmisvyöryä itärajalle, kun lumet ovat sulaneet

Tutkinnanjohtaja ja kapteeni Ville Mihl kertoo, että maastorajan ylittäjien kiinniottotilanteissa ei ole sattunut suurempia välikohtauksia. Vain aivan pientä vastustelua on saattanut ilmetä. Kuva: Mikko Nikkinen

Suomalaisista noin kaksi kolmasosaa pelkää Venäjän järjestämää turvapaikanhakijoiden vyöryä itärajalle, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden kyselytutkimuksesta.

Vastaajille esitetty kysymys kuului ”pelkäätkö järjestettyä turvapaikanhakijoiden vyöryä Venäjältä, kun lumet sulavat?”

62 prosenttia kyselyn vastaajista vastasi ”kyllä” ja 25 prosenttia ”ei”. Loput 13 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, pelkääkö vai ei.

Itä- ja Pohjois-Suomessa pelko on hivenen yleisempää kuin muualla maassa, sillä alueiden vastaajista 68 prosenttia ilmoitti kokevansa pelkoa. Muissa osissa maata ”kyllä”-vastausten osuudet olivat 58–63 prosenttia.

Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien keskuudessa pelko on vähäisintä, sillä 51 prosenttia ensin mainituista ja 44 prosenttia jälkimmäisistä vastasi kieltävästi. Perussuomalaisten äänestäjistä vain 13 prosenttia sanoi, että ei pelkää turvapaikanhakijavyöryä.

Kyselyn toteutti Maaseudun Tulevaisuuden toimeksiannosta Kantar Agri. Kyselyyn vastasi 1 057 suomalaista. Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

Myös Petteri Orpon (kok.) hallituksessa ollaan huolissaan keväällä mahdollisesti koittavasta masinoidusta tulijavyörystä. Hallitus ajaa pikaisella aikataululla lakimuutosta, joka tietyissä olosuhteissa mahdollistaisi välineellistettyjen turvapaikanhakijoiden palauttamisen – jopa voimakeinoin.

Lakiluonnoksen mukaan turvapaikkahakemus otettaisiin kuitenkin vastaan, jos maahantulija on erityisen haavoittuvassa asemassa, esimerkiksi lapsi tai vammainen henkilö. Hakemus otettaisiin vastaan myös, jos arvioidaan, että henkilöä uhkaa epäinhimillinen kohtelu, esimerkiksi kuolemantuomio tai kidutus.

Lakiluonnoksessa kuvaillaan maastorajojen ylityksiä keskellä talvea erittäin poikkeukselliseksi ja huolestuttavaksi ilmiöksi ja todetaan, että Suomeen ”kohdistuu eri tavoin todennettuja ja ääneen lausuttuja aggressiivisia vieraan valtion pyrkimyksiä”.

Osalla pyrkimyksistä yritetään horjuttaa Suomen yhteiskunnallista vakautta, mikä tarkoittaa viranomaisten kuormittamista ja yhteiskunnallisen epäluulon ja kahtiajaon lietsomista.

Lakiluonnoksen mukaan osa välineellistetystä maahanmuutosta tähtää suorempaan toimintaan. Pyrkimyksenä voi olla esimerkiksi soluttaa maahan ääriajatteluun kytkeytyviä henkilöitä, sotilastaustaisia henkilöitä sekä rikollisia.

Pahimmillaan vieras valtio pyrkii luomaan itärajalle toimintaympäristöä, josta se pystyy toteuttamaan vakavampia vaikuttamisen muotoja. Vakavin skenaario hallituksen lakiluonnoksen mukaan on jopa aseellinen voimankäyttö.

Venäjä alkoi loppukesästä 2023 kohdistaa Suomeen välineellistettyä maahantuloa, minkä seurauksena rajan on ylittänyt yli 1 300 henkilöä. Suomen suljettua viralliset rajanylityspaikkansa ilmiö on siirtynyt toistaiseksi vähäisissä määrin myös maastorajoille.

Valtionrajarikoksia tutkittaessa selvitetään aina, liittyykö tapauksiin muita rikoksia. Erityisesti mahdollinen laittoman maahantulon järjestäminen suomessa, venäjällä tai lähtömaassa selvitetään. Kuva: Mikko Nikkinen

Heinä-elokuun jälkeen maastorajan ylityksestä on otettu kiinni yhteensä 45 henkilöä, kertoo tutkinnanjohtaja ja kapteeni Ville Mihl Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksiköstä.

Tapauksista kymmenen on tapahtunut viime vuoden puolella, ja niissä kussakin on kyseessä yksittäisen henkilön tulo rajan yli.

Tämän vuoden puolella maastorajan ylityksiä on paljastunut seitsemässä tapauskokonaisuudessa mutta tulijoita on yhteensä 35. Vain kaksi henkilöä on ollut liikkeellä yksin. Lopuissa tapauksissa raja on ylitetty 4–18 hengen ryhmissä.

Kyseessä on rikoslain mukaan valtionrajarikos, johon myös luvattomasti rajan ylittävä kolmannen maan kansalainen syyllistyy – vaikka hän hakisi turvapaikkaa. Tällaista henkilöä ei lain mukaan kuitenkaan tuomita rikoksesta, ja Mihlin mukaan kaikki tulijat poikkeuksetta hakevatkin turvapaikkaa.

Turvapaikkahakemuksen vastaanottamisen jälkeen turvapaikkaprosessi siirtyy Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi ja Rajavartiolaitos tutkii valtionrajarikoksen saattamatta rikosasiaa syyttäjälle.

Käytännössä nykyisen lainsäädännön puitteissa ei ole mahdollista palauttaa rajan laittomasti ylittäneitä henkilöitä, jos he vain ilmoittavat hakevansa turvapaikkaa.

Hallituksen lakiesityksen läpi meno ei ole varmaa. Se on osin ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten määrittelemien oikeuksien kanssa, minkä vuoksi se jouduttaisiin säätämään poikkeusmenettelyllä. Se puolestaan edellyttäisi eduskunnalta viiden kuudesosan kannatuksen. Kuva on vaihdettu 2.4.2024. Kuva: Mikko Nikkinen