MT-kysely: Enemmistö suomalaisista sallisi voimakeinot rajanylitysten estämiseksi

Suomen itärajan raja-asemat ovat kiinni vielä ainakin kuukauden. Maastorajan yli on talven aikana kuitenkin tullut joitain kymmeniä henkilöitä, ja määrän kasvuun halutaan varautua lailla. Rajakoira Moona vartioi raja-aitaa perjantaina. Kuva: Mikko Nikkinen

Kansan keskuudesta löytyy vahvaa kannatusta voimankäytön sallimiselle rajan luvattomasti ylittävien henkilöiden palauttamiseksi Venäjälle.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämässä kyselyssä 66 prosenttia suomalaisista sallisi rajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden työntämisen takaisin voimakeinoin. Voimakeinoja ei sallisi 14 prosenttia vastaajista, ja loput ovat kannastaan epävarmoja.

Kyselyn toteutti Maaseudun Tulevaisuuden toimeksiannosta Kantar Agri. Kyselyyn vastasi 1057 suomalaista. Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

Lakia, joka mahdollistaisi maahantulon estämisen tai maahantulijan palauttamisen tarvittaessa voimakeinoin valmistellaan parhaillaan. Laki on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman pian, ja sen lausuntokierros päättyy tänään maanantaina.

Uudessa lakiehdotuksessa esitetään, että poikkeustilanteessa Suomen raja voitaisiin sulkea paikoin niin, ettei turvapaikkahakemuksia enää otettaisi vastaan, vaikka henkilö ilmoittaisi sellaista hakevansa.

Sen sijaan turvapaikan hakemista toivova henkilö ohjattaisiin jättämään hakemuksensa siihen määritellyllä paikalla.

Ensisijaisesti maahantulo tulisi estää ja mahdollisesti maahan luvatta tullut henkilö palauttaa sanallisesti opastaen, mutta tarvittaessa voitaisiin käyttää myös voimakeinoja.

Tällä hetkellä Suomen raja-asemat ovat välineellistetyn maahanmuuton estämiseksi kiinni. Maastorajaa pitkin Suomeen on kuitenkin tullut joitain kymmeniä henkilöitä, jotka ovat myös lähes poikkeuksetta kertoneet hakevansa turvapaikkaa. Nämä hakemukset on otettu käsittelyyn.

Laittomien ylitysten pelätään lisääntyvän sään lämmetessä ja lumien sulaessa. Lakiesityksen perusteluissa esitettyjen skenaarioiden mukaan niitä voitaisiin masinoida tarkoituksellisesti.

Valtiorajan ylittäminen luvatta on rikos, mutta suojelua tai turvapaikkaa hakevia siitä ei nykyisellään tuomita. Uusi lakiesitys mahdolllistaisi maahanpääsyn estämisen myös turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuvilta. Kuva: Mikko Nikkinen

Lain läpimeno ei kuitenkaan ole varmaa. Se on osittain ristiriidassa perustuslaissa tai kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjen oikeuksien kanssa ja jouduttaneen siksi säätämään poikkeusmenettelyllä.

Poikkeuslain eteneminen kiireellisenä vaatisi eduskunnassa viiden kuudesosan kannatuksen.

Tämä taas vaatisi laille tukea oppositiolta. Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoitti jo viikko sitten perjantaina, ettei puolue tukisi lakia.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne on sanonut, ettei usko puolueen eduskuntaryhmän hyväksyvän lakiesitystä ainakaan sellaisena kuin se on tähän mennessä esitelty.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat erottuvat myös kyselyyn osaotoksissa.

Vasemmistoliiton äänestäjistä 47 prosenttia vastustaa ja 24 prosenttia kannattaa voimakeinojen sallimista tulijoiden palauttamisessa Venäjälle. Vihreiden kannattajista voimankäytön sallimista vastustaa 36 prosenttia ja kannattaa 33 prosenttia.

Kaikkien muiden puolueiden kannattajista enemmistö sallisi voimankäytön. Vahvinta kannatus on perussuomalaisten (89 prosenttia), RKP:n (82 prosenttia) ja kokoomuksen (81 prosenttia) kannattajien keskuudessa.

Vihreiden ja vasemmistoliiton vastustus ei vielä yksin riittäisi lain kaatamiseen.

Suurimmista oppositiopuolueista keskusta tai SDP eivät ole vielä ottaneet kantaa lakiin, mutta keskusteluja pääministerin ja oppositioryhmien välillä on käyty.

Puolueiden johto on tukenut lain valmistelua, mutta kannan muodostukseen itse laista odotetaan vielä lausuntokierroksen ja perustuslakivaliokunnan antia. Samanlaista varautunutta viestiä on kuultu myös hallituspuolue RKP.stä.

Viiden kuudesosan suhdeluku lasketaan annetuista äänistä. Puhemiehellä ei ole täysistunnossa äänioikeutta.