Euron luisu ei auta vientiä – ainakaan heti
Heikko euro tietää vihreää valoa myös metsäviennille. Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaalle tuotu koivukuorma painoi auton kanssa reilut 66 tonnia. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalainen teollisuus tervehtii ilolla kurssikehitystä, jossa euro heikkenee suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Se helpottaa vientiä, kun vientitavara halpenee.
Eräs julkista sektoria edustava ekonomisti huomauttaa kuitenkin, että se, mikä viennissä voitetaan, tulee tuonnissa takaisin.
Vientiteollisuus käyttää paljon tuontiraaka-aineita ja etenkin tuontienergiaa, joten valuuttakurssin heikkeneminen nostaa myös tuontihintoja ja sitä kautta teollisuuden kustannuksia.
Kokonaisuutena heikko euro kertoo, että Euroopan taloustilanne on heikompi kuin Yhdysvaltojen.
Tämä koskee niin tämänhetkistä talouskasvua kuin tulevaisuuden näkymiäkin.
Kurssimuutokset näkyvät viennissä myös viiveellä. Kestää aikansa, ehkä kuukausia, että valuuttakurssimuutokset näkyvät vientihinnoissa.
Esimerkiksi metsäteollisuuden vienti vetää nyt. Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan hyvä kehitys ei ole kuitenkaan euron heikon kurssin ansiota, sillä luisu on niin tuore.
”Alalla on tehty rakennemuutoksia, joissa painopistettä on siirretty selluun ja kartonkiin. Kannattavuus paranee, kun kauppaa tehdään dollareissa ja saadaan enemmän euroja.”
Metsäteollisuuden edullinen piirre on kotimaisen raaka-aineen käyttö ja oma energiatuotanto, jolloin euron heikko kurssi ei iske tuonnissa takaisin.
Kun metsävienti on kasvanut ja muu supistunut, metsä vastaa myös isommasta siivusta koko Suomen vientiä. Holm arvioi, että Suomi on kuronut Ruotsia kiinni juuri metsäalan viennissä.
Holm muistuttaa, että euro on palaamassa kohti normaalia tasoa. Euron syntyaikoina vuoden 2002 alussa kurssi kävi 0,86:ssa, mutta nousi ja kävi vuoden 2008 kesällä jopa 1,599:ssä ja on laskenut siitä pikkuhiljaa maanantain 1,26:een.
”Toivottavasti se vielä laskee, 1,2:een tai vaikka 1,1:een.”
Suomen tärkeimmät vientialat ovat metalli-, kemian- ja metsäteollisuus.
Laskennallisesti euron heikkeneminen viidellä prosentilla kaikkia muita valuuttoja vastaan nostaisi Suomen vientiä yhden prosentin. Kymmenen prosentin heikkeneminen dollaria vastaan toisi 0,6 prosentin vientihyödyn.
PTT on arvioinut Suomen viennin kasvun jäävän tänä vuonna lähelle nollaa ja olevan ensi vuonna ehkä pari prosenttia. OP-Pohjola arvioi elokuussa, että euron kurssilasku piristäisi Suomen taloutta.
Pankkikonsernin mukaan heikko vienti syö kokonaista kaksi prosenttiyksikköä Suomen kasvusta.
Se, että kansainväliset luottoluokittajat näyttävät pitävän Suomen parhaassa AAA-ryhmässä ei vaikuta euron kurssiin. Suomen kansantalouden osuus on vain pari prosenttia euroalueesta.
Sen sijaan luokitus pitää Suomen valtionvelan ja etenkin kuntien lainarahan hinnan kohtuullisena.
Myöskään Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Juha Vartian mukaan euron heikentyminen ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa vientiin.
”Pieniä nousunpoikasia on ollut, mutta enemmän ne ovat olleet satunnaisvaihtelua. Pidemmän aikavälin kehityssuunta on ollut pikemminkin laskeva”, Vartia kuvaa.
”Heikkojen suhdanteiden lisäksi Suomella on isoja rakenteellisia ja kysyntäongelmia liittyen elektroniikka-, metalli- ja metsäteollisuuteen. Euron heikentyminen auttaa eteenpäin, mutta ei korjata perus ongelmia.”
”Finanssikriisin jälkeen Suomen vienti on ollut selkeästi vaikeampaa kuin muilla euroalueen mailla”, Vartia sanoo.
Vienti on ollut heikkoa koko euroalueella, mutta kilpailijamaidemme Ruotsin ja Saksan vientiteollisuuden kilpailukyky on kehittynyt viime vuosina paremmin.
”Ne ovat pitäneet kustannukset kurissa ja toteuttaneet työelämän uudistuksia, joista on ollut hyötyä yrityksille”, Vartia sanoo.
Ruotsi kilpailee etenkin suomalaisen metsäviennin kanssa, Saksa lähinnä metallialoilla.
Vartia perää Suomeenkin maltillisia palkkaratkaisuja ja työelämän joustoja.
Venäjän kriisin vaikutukset Suomen vientiin ovat tulleet taas enemmän maan heikentyneen taloustilanteen kuin valuuttakurssien tai Ukrainan kriisin kautta, Vartia arvioi.
”Tilanne voi hyvinkin kärjistyä kun maan ahdinko pahenee.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Finanssikriisin jälkeen
Suomen vienti on ollut
selkeästi vaikeampaa kuin muilla
euroalueen mailla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
