Maailman nälkä ei hillitse ruuan haaskausta
Joku aika sitten katselin televisiosta ohjelman, jossa kerrottiin miten maailman supermarkettien myynnissä olevista ruuista yli puolet heitetään jätteisiin. Kyse on myynnistä, jossa kaupat pyrkivät maksimaalisiin voittoihin, keinoja kaihtamatta, ja maailman nälänhätää halveksien.
Markettien jätteeksi päätyvällä ruualla pystyttäisiin ruokkimaan maailman nälkäiset kolmeen kertaan. Maailmassa on ruokaa ainakin vielä tarpeeksi kaikille, se on vaan väärässä paikassa ja useimmiten maailman kaatopaikoilla.
Yksi kummajainen on se, miksi marketeissa tarvitaan kymmeniä eri jogurttilaatuja, jotka eivät voi paljoakaan
poiketa toisistaan?
Ilmeisesti kai siksi, että ihmiset haluaisivat kokeilla mahdollisimman montaa eri tuotetta ja näin kuluttaja laukaisee kaupan ahneus- ja kulutusansan.
Supermarkettien tuotteiden viimeinen myyntipäivä on kauppaketjujen myyntikikka. Siitä johtuen ruokaa viedään jätteisiin, siitähän ei kauppa kärsi vaan kaiken maksavat kuluttajat.
Ruuan heittämistä jätteisiin perustellaan terveyssyillä. Kaupat antavat kuvan vanhenevista elintarvikkeista, jotka kuitenkin ovat priimaa vielä hyvinkin pitkään. Niinpä moni kuluttaja luulee viimeisen myyntipäivän liittyvän jotenkin terveyteen.
Kaupan ahneuden esimerkkinä oli myös kivennäisvesi, jonka viimeinen myyntipäivä oli puolitoista vuotta ja se lyhennettiin vuoteen. On siis todettu että ruokien viimeistä myyntipäivää kauppaketjut lyhentävät tahallisesti, kaupan voiton lisäämiseksi.
Markettien elintarvikkeet on oltava silmälle kauniita, siksi että se myy.
Esimerkiksi perunanviljelijä
sanoo, että hänen sadostaan vaan noin puolet kelpaa markettien hyllyyn. Syy on se, että perunan on oltava tietyt mitat täyttävät jonka näkö ja koko kuluttajan silmää eniten miellyttää.
Supermarketeissa ei myöskään vääriä kurkkuja näe, vaikka ne ei maultaan vähääkään poikkea suoran kurkun mausta. Kauppaketjuilla ei omantunnontuskia ole, osoituksena siitä on se, että he heittävät täysin hyvää ravintoa vuodessa jätteisiin noin 600 tonnia.
Ohjelma ei käsitellyt kaikessa Suomea, mutta meilläkin olisi syytä katsoa peiliin, niin kaupoissa kuin kodeissakin.
Meille on leviämässä sama ruuan pois heittämisen kulttuuri.
Suomalainen heittää vuosittain täysin hyvää ruokaa keskimäärin 30 kiloa roskiin. Ristiriitaista siksi kun kuluttajat pitävät ruokaa kalliina, mutta heittävät silti sitä pois massiiviset määrät vuosittain.
Taisto Levo
Alastaro
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
