Kunnallisalan tutkija Jenni Airaksinen arvioi, että lähivuosina nähdään lisää kuntaliitoksia – "Jos maakuntauudistus toteutuu, se varmaan hieman hidastaa kuntarakenteen uudistumista"
Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ei usko mittavaan kuntaliitosaaltoon lähivuosina. Hän puhuu erilaisten kuntien tehtävien eriyttämisen puolesta.
Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva hieman yli 1 000 asukkaan Kivijärven kunta on väestöltään Suomen ikääntyneimpiä. Kivijärvi on yhdessä Karstulan, Kannonkosken ja Kyyjärven kanssa kuntaliitosselvityksessä. Neljän vanhan kunnan pohjalta on määrä muodostaa uusi Suomenselän kunta vuoden 2022 alussa. Kuva: Petteri Kivimäki2000-luvun alussa Suomessa tehtiin runsaasti kuntaliitoksia.
Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtorin Jenni Airaksisen mukaan syynä tähän oli Paras-hankkeen nimellä kulkenut kunta- ja palvelurakenneuudistus.
"Kuntia kannustettiin liitoksiin esimerkiksi hyvillä taloudellisilla porkkanoilla", Airaksinen sanoo.
Paras-hanke oli käynnissä vuosina 2006–2011.
"Käytännössä kaikki liitoshankkeet, jotka olivat oraalla, saatiin silloin vietyä maaliin."
2010-luvulla kuntaliitosten tahti harventui selvästi ja käytännössä pysähtyi vuosikymmenen lopulla.
"Maakunta-sote-uudistusta on odotettu kuin kuuta nousevaa ja mietitty, voisiko itsenäisen kunnan tulevaisuus olla soten kautta pidempi."
Airaksinen arvioi, että kuntaliitosten tahti kiihtyy Suomessa jälleen lähivuosina.
"Jos maakuntauudistus toteutuu, se varmaan hieman hidastaa kuntarakenteen uudistumista. Jos ratkaisu jälleen kaatuu, nähdään varmasti aika paljonkin kuntaliitoksia. Lähivuosina joka tapauksessa nähdään varmasti uusia liitoksia."
Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta ei usko, että Suomessa nähdään lähivuosina uutta kuntaliitosaaltoa.
"En usko että vastaavaa suurta aaltoa nyt nähdään, ainakaan ilman uutta kuntauudistusta. Pientä evolutionääristä muutosta toki tapahtuu koko ajan", Haveri toteaa.
Haverin mukaan kuntatalous on suurissa ja vaikeuksissa ja kunnilla on vaikeuksia selvitä tehtävistään.
"Muuttoliike luo haasteita sekä väestöä menettäville että vastaanottaville kunnille. Eli kunnat joutuvat tarkkaan miettimään erilaisia selviytymiskeinoja. Toisaalta kuntaliitosten vaikutuksetkin ovat hyvin rajallisia ja liitoksen toteuttaminen hankalaa", professori kommentoi.
"Ratkaisevaa on se millaisiksi kuntien rooli ja tehtävät jatkossa muotoutuvat ja toteutuuko Sote-uudistus, jolloin merkittävä osa tehtävistä siirtyisi hyvinvointialueille ja vähentäisi tarvetta liitoksiin."
Arto Haveri väläyttää mallia, jossa erilaisten kuntien tehtäviä voisi eriyttää.
"Kuntien tehtävien suurempi eriyttäminen niin että kaupungeilla ja pienemmillä kunnilla olisi erilaiset velvoitteet saattaisi olla järkevää. Myös digitalisaatio voi helpottaa kuntien tilannetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
