Sähkön tukkuhinta nousi reippaat 40 prosenttia viime vuonna

Kuva: Jukka Pasonen

Sähkön tukkuhinta nousi viime vuonna 41 prosenttia, Energiateollisuus kertoo. Yhtä korkealla sähkön hinta oli viimeksi vuonna 2011.

Keskihinta nousi Suomessa 47 euroon megawattitunnilta edellisvuoden 33 eurosta.

Tukkuhintaa nosti erityisesti Pohjois-Euroopan kuiva kesä, jonka vuoksi myös vesivoima kuivui Norjassa ja Ruotsissa. Viime talvi oli myös selvästi aiempaa kylmempi. Lisäksi kohonneet päästöoikeuden hinnat nostivat polttoaineilla tuotetun sähkön hintaa.

"Päästöttömän energian tuotantoon ohjaava päästökauppa on saatu EU:ssa viimein toimimaan", ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo.

Päästöoikeuden hinta EU:ssa on noussut alkuvuoden 8 eurosta hiilidioksiditonnilta lähes 25 euroon. Hinnan nousu johtuu lähinnä siitä, että päästöoikeuksia on hallinnollisesti poistettu markkinoilta EU:ssa.

Pöyryn arvioiden mukaan päästöoikeuden hinnan yhden euron nousu hiilidioksiditonnilta nostaa sähkön hintaa 0,60–0,80 euroa megawattitunnilta.

Sähkön tukkuhinta Suomessa oli perjantaiaamuna 60 euroa megawattitunnilta ja Ruotsissa 54 euroa.

Suomessa tukkusähkö oli viime vuonna 5 prosenttia Ruotsia kalliimpaa. Ero oli pienentynyt edellisvuodesta noin prosenttiyksikön. Hintaero johtuu lähinnä vaillinaisista siirtoyhteyksistä maiden välillä, suurin osa Pohjoismaiden vesisähköstä tuotetaan Norjassa ja Ruotsissa.

Päästöoikeuden noussut hinta lisää investointeja päästöttömään tuotantoon. "Suomessa on jo tehty investointipäätöksiä useista tuulipuistoista ilman yhteiskunnan tukia", Leskelä kertoo.

Energiateollisuuden ennakkotilaston mukaan Suomessa käytettiin sähköä viime vuonna 87 terawattituntia (TWh) eli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Teollisuus kuluttaa noin puolet sähköstä ja teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 2 prosenttia Suomen talouden kasvaessa.

Metsäteollisuuden sähkönkäyttö kasvoi noin prosentin, kemian- ja metallinjalostusteollisuuden 3 prosenttia.

Leskelä arvioi, että teollisuuden sähkönkäytön rakenne on muuttumassa. "Talouden kasvu ei automaattisesti kasvata sähkön käyttöä. Yhteiskunnan sähköistyminen sen sijaan etenee, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä."

Asumisen, maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 3 prosenttia.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 47 prosenttia sähköstä ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä, missä mukana on ydinvoima, 79 prosenttia. Kotimaisilla energialähteillä tuotettiin 41 prosenttia, mihin ei lasketa ydinvoimaa.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat noin 15 prosenttia, kun talven 2018 lämmitystarve oli edellisvuosia selvästi suurempi ja sähköä tuotettiin polttoaineilla kuivuuden vuoksi.

"Erittäin sateisen syksyn jälkeen energiapuu oli huonolaatuista eikä kaupunkeja voi lämmittää pelkällä puupolttoaineella. Tarvitaan myös turvetta."

"Viime talvi osoittaa, että Suomi tarvitsee useita polttoaineita varmistamaan lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden", Leskelä sanoo.

Huolimatta viime vuoden noususta sähköntuotannon päästöt ovat nopeassa laskussa pitkällä aikavälillä. Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kaukolämmityksen tuotannon päästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä.

Sähkön nettotuonti Suomeen oli viime vuonna edelleen Euroopan ennätystasoa, 23 prosenttia kulutuksesta eli 20 TWh. Olkiluoto 3:n valmistuminen ja tuulivoiman rakentaminen vähentävät tuontia lähivuosina.