Nautaliikenteeseen haetaan uutta toimintatapaa
Nautojen terveystilanne on Suomessa hyvä, mutta tarttuvien tautien leviämisriski kasvaa koko ajan. Elinkeino suunnitteleekin nyt uusia toimintatapoja, joiden avulla eläinten liikkumiseen liittyvät tautiriskit pyritään pitämään kurissa.
Suurimpia uhkia ovat tällä hetkellä Mycoplasma bovis, tarttuvat sorkkatulehdukset ja tarttuvat utaretulehdukset, Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi luettelee.
Kun maatalouden rakennemuutos etenee, tilakoot suurenevat ja ketjut monimutkaistuvat. Samalla tilalla saattaa olla lypsykarjaa, emolehmiä ja välitysvasikoihin perustuvaa lihantuotantoa. Lisäksi esimerkiksi hiehohotellit yleistyvät. Eläinliikennettä tilojen välillä on yhä enemmän.
Sikatiloilla on jo vuosikausia ollut käytössä tilojen kolmiportainen terveysluokitus. Esimerkiksi siitoseläimiä myyvät tilat kuuluvat erityistasolle, ja niiden täytyy olla vapaita tietyistä taudeista.
”Erityistason tilojen lista on avoin: kuka tahansa siitossikoja ostava voi katsoa netistä, että jos tuolta ostan, siellä on homma hanskassa”, Kortesniemi kuvaa.
Nautatiloille halutaan nyt vastaava malli.
”Selkeytetään toimintatapaa”, Kortesniemi kuvaa.
”Ne toimijat, joilla asiat on hoidettu hyvin ja terveystilanne erinomainen, pääsevät ansaitsemalleen tasolle. Muut taas tietävät, että näiden kanssa toimiessa eläintautien riski on hallinnassa.”
Uutta toimintamallia koskeva hankehakemus on parhaillaan vetämässä, Kortesniemi kertoo.
Pelisääntöjä ryhdytään tarkentamaan ensi vuoden aikana työpajatyöskentelynä. ”Sovitaan, mihin kaikkeen voidaan sitoutua, mitä vaaditaan milläkin tasolla, miten tilannetta seurataan ja mitä tehdään poikkeamatilanteissa.”
Uudet käytännöt on tarkoitus lanseerata 2016, Kortesniemi kertoo.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
