Sähkösopimuksen määräaikaisuus ei ole välttämättä pitävä – Mitä kuluttaja voi tehdä?
Kun sähkön hinnat ovat nousseet pilviin, moni on turvautunut määräaikaiseen sopimukseen. Mutta pääseekö niistä eroon, jos sähkön hinnat laskevat takaisin matalalle tasolle?
Sähkön hinnat pomppivat nyt jopa miinusmerkkistä korkeisiin lukemiin. Kuva: Jarkko SirkiäSähkön hinnan nousu on saanut monet turvautumaan määräaikaiseen sähkösopimukseen, mutta on hyvä huomioida, että sähkösopimuksen pituutta on säädelty laissa.
”Kaksi vuotta on maksimipituus sähkösopimuksen määräaikaiselle luonteelle. Voi olla toki pidempiäkin sopimuksia, mutta kahden vuoden jälkeen kuluttajalla on oikeus irtisanoa sopimus, kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo.
Jos siis sähkösopimus on pituudeltaan esimerkiksi kolme vuotta, se ei sido kuluttajaa kuin kaksi vuotta.
”Sähkön myyjää se kuitenkin sitoo sen kolme vuotta”, Beurling-Pomoell muistuttaa.
Ehto kahden vuoden maksimipituudesta tulee laista, jonka takia sitä ei ole tarvinnut kirjata itse sopimukseen. Ehto pätee silti.
Osa määräaikaisista sopimuksista on sitä halvempia, mitä pidemmäksi ajaksi kuluttaja sitoutuu. Silti pitkä sitoutumisaika voikin olla ongelma.
”Määräaikaisissa sopimuksissa on nyt iso ongelma, kun pörssisähkön hinta onkin laskeva. Pelkään, että moni joutuu maksamaan pitkiä aikoja pörssihintaa paljon kalliimpaa sähköä”, Beurling-Pomoell sanoo.
Kuluttajaliitto suosittelee nyt toistaiseksi voimassaolevia sähkösopimuksia, olivatpa ne pörssisähkösopimuksia tai muita sähkösopimuksia, koska toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta pääsee nopeasti eroon.
Määräaikaisesta kahden vuoden sähkösopimuksesta ei pääse välttämättä eroon kuin muuttamalla toiseen osoitteeseen.
”Mitään sakkosummaa ei ole laissa säädetty, jolla määräaikaisesta sopimuksesta pääsee eroon”, Beurling-Pomoell sanoo.
Kuluttajaliiton mukaan sähkömarkkinat ovat nyt rikki. Tällä Beurling-Pomoell tarkoittaa, että pahimmillaan sähköntuotantoyhtiöt takovat kovaa voittoa samaan aikaan, kun kuluttajahinnat ovat korkeita.
”Tämä aiheuttaa katkeruutta”, Beurling-Pomoell sanoo.
Hänen mielestään energiaviraston pitäisi pikaisella aikataululla määritellä sähkön kohtuullinen hinta, jonka yli ei saisi mennä.
”Toimitusvelvollisuussähköstä lukee laissa nyt, että sen pitää olla kohtuuhintaista, mutta sitä ei ole määritelty mitenkään. Tätä pitäisi kiirehtiä”, Beurling-Pomoell sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
