Euroopassa muhii murros, joka voi pahimmillaan johtaa kahtiajakoon
Demokratian kannatus riippuu Euroopassakin siitä, pystytäänkö sen puitteissa ja avulla tekemään kansalaisia tyydyttäviä ratkaisuja, kirjoittaa Seppo Kääriäinen kolumnissaan.
Vaalitulokset esimerkiksi osassa Saksaa ennustavat murrosta Euroopassa. Kuva: Esko Keski-VähäläSaksan kahden osavaltion Thüringenin ja Saksin vaalituloksia pidetään historiallisina. Eihän se ihme ole: äärioikeistolaiseksi luokiteltu Alternative für Deutschland (AfD) nousi osavaltiovaaleissa suurimmaksi ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen.
Toinenkin laitapuolue Bündnis Sahra Wagenknecht – tämän vuoden tammikuussa perustettu liike – tempaisi kaksinumeroisen kannatusosuuden.
Kahdessa osavaltiossa pohditaan, millainen hallitus on muodostettavissa rajun vaalituloksen pohjalta. Muodostetaanko hallitus ilman vaalivoittajia, jotka ovat monesta asiasta yhtä mieltä, mutta samalla eriseuraisia?
Vaalituloksissa on alueiden koston makua.
Itäisen Saksan protestivaalituloksille on kasattu selityksiä: tyytymättömyys Scholzin hallitusta vastaan, maahanmuutto, EU- ja Nato-kriittisyys, Ukrainan tuen vastustus, venäjämielisyys ja teollisuuden alasajo.
Itäisellä Saksalla on Itä-Saksan DDR:n historia. Se ei ole kehittynyt Saksojen yhdistymisen jälkeen siihen tahtiin kuin luvattiin ja toivottiin. Jälkeenjääneisyys heijastuu poliittisiin mielialoihin. Pettyneet saksalaiset kokevat tulleensa unohdetuiksi ja osoittavat vaaliuurnilla protestinsa muutoksen puolesta ja vallanpitäjiä vastaan. Vaalituloksissa on alueiden koston makua.
Euroopan historian professori Laura Kolbe kiteytti vaaliprotestin: ”Murroskohta on käsillä.” (Yle 2.9.)
Kysymys kuuluu, jatkuuko itäisessä Saksassa toteutunut protesti Saksan tulevissa vaaleissa, ennen muuta ensi vuoden liittopäivävaaleissa. Jos myrskytuuli jatkuu ja voimistuu myös maan läntisissä osissa, Saksa on pahasti poliittisessa takalukossa.
Kaikella tällä on merkitystä, ei vain Saksalle vaan koko Euroopalle, ehkä laajemminkin. Saksa on ollut Euroopan kiistaton johtovaltio niin politiikassa kuin taloudessa. Saksan tapahtumat heijastuvat ympäristöönsä. Sopii esimerkiksi miettiä, mihin Ukrainan sota kääntyy, jos Saksan vaalivoittajien mielialat saavat laajempaa kannatusta Euroopassa.
Murroskohdassa kysymys on Euroopan tulevaisuudesta ja sen yhtenäisyydestä.
Thüringenin ja Saksin vaalitulokset eivät ole uutta maanosassamme. Olympialaisten alla pidettyjen Ranskan parlamenttivaalien tulos – LePenin puolueen ja äärivasemmiston yhtäaikainen voitto – noudattelee viime aikojen vaalien yleistä linjaa.
Professori Kolben murrroskohta-luonnehdinta onkin otettava laajempana kuin vain Saksan vaalituloksen tulkintana.
Murroskohdassa kysymys on Euroopan tulevaisuudesta ja sen yhtenäisyydestä. Vaikka ajatus nyt tuntuu mahdottomalta, voi Eurooppa jakautua länteen ja itään.
Demokratian kannatus Euroopassakin riippuu siitä, pystytäänkö sen puitteissa ja avulla tekemään kansalaisia tyydyttäviä ratkaisuja. Ja se vaatii yhteistyökykyä ja -halua betonoituneiden vastakkainasettelujen sijasta. Jyrkkä kahtiajako ei tiedä hyvää. Eikä kysymys ole outo Suomessakaan.
Murroskohtaa on Euroopassa eletty jo tovin aikaa. Kyllä se uusi aikakausi tästä murroksesta kehkeytyy.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
