Turvepeltojen raivaus nousee budjettiriiheen – maatalousbudjetissa ei odotettavissa draamaa

Turvemaiden käyttö herättää keskustelua hallituksen syyskuun budjettiriihessä. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Timo Filpus

Syyskuussa käytävän budjettiriihen yhteydessä päätetään myös monista yleisistä politiikan linjauksista, esimerkiksi ilmastomuutoksen torjumisen keinoista.

Itse asiassa ilmastonmuutos voi olla riihen suurimpia teemoja.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi torstaina ensimmäisestä budjettiehdotuksestaan.

Ilmastotoimia Saarikko ei paljoa avannut.

Tiedossa on, että päätösten perusteena oleva valmistelu on vielä kesken. Esimerkiksi hallituksen ilmastostrategia ei valmistu vielä. Siksi nyt ei ehkä pystytä kovin yksityiskohtaisiin päätöksiin.

Vihreät ovat eri mieltä. Puheenjohtaja Maria Ohisalo ilmoitti Twitterissä, että riihestä tulee ilmastoriihi. Keskusta puolestaan pitäytyisi taloudessa.

Kuuma peruna voivat olla turvepellot.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati keskiviikkona turvepeltojen raivaamisen lopettamista. Kari ottaisi käyttöön raivausmaksun.

Keskustelua käydään myös esimerkiksi biokaasusta ja karjan rehujen koostumuksesta.

Ensi viikolla odotetaan Luonnonvarakeskukselta raporttia, jonka perusteella hiilipäästöjen leikkauksia voi arvioida tarkemmin.

Yksi suunta on vihreä siirtymä, jonka rahat tulevat osana EU-rahoitteista kestävän kasvun ohjelmaa. Ne nivotaan valtion budjettiin, mutta niitä ei ole vielä perjantaina julkaistavassa VM:n ehdotuksessa mukana.

Hallitus neuvottelee niiden yksityiskohdista vielä syyskuun riiheen saakka.

Yksi konkreettinen muutos on jo tiedossa. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat pumput, konesalit ja kierrätysteollisuus siirretään alempaan veroluokkaan.

MTK muistuttaa, että maa- ja metsätaloudella on valmiina suunnitelmia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastotiekartta tehtiin jo vuosi sitten yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

"Toimenpiteet saadaan liikkeelle vauhdilla, jos hallitus kykenee suuntaamaan kannustimet oikein. Esimerkiksi maatalouden ilmastotiekartan toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat arviolta 3–5 miljardia vuosille 2021–2050", MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoi.

Wallin varoitteli, että lisäkustannuksia ei kestetä.

Keinoja ovat muun muassa pellon kasvukuntoa parantavat salaojitukset ja perusparannukset, heikoimpien lohkojen metsitykset sekä teknologian kehitys.

Metsiin pitää investoida, jotta niiden kasvu saadaan maksimoitua.

Maa- ja metsätalousministeriön budjetissa ei MT:n tietojen mukaan ole draamaa odotettavissa. Budjettileikkauksia ei ole odotettavissa ja avoimet kysymykset ovat miljoonien luokkaa.

Suurempi leikkaus on odotettavissa vuonna 2023. Silloin toteutetaan jo keväällä hallituksen puoliväliriihessä päätetyt 35 miljoona euron leikkaukset.

Maataloudessa budjettia suurempi merkitys on tulevan cap-kauden valmistelulla.

Lue myös:

PTT: "Ryyppy ei saa jäädä päälle" – hallitus elvyttää ja ottaa lainaa edelleen

Valtiovarainministeriön on määrä saada budjettiehdotuksensa valmiiksi – lyhyen aikavälin näkymä on Saarikon mukaan erittäin myönteinen

MTK: Ilmastotoimet saadaan liikkeelle nopeasti, kunhan kannustimet ovat oikein – syyskuun budjettiriihessä ilmastolla paljon painoarvoa

Ilmastotoimien valmistelu kesken budjettiriihen alla – Saarikko: Alijäämä pienenee huomattavasti