kirja Rehevän rietasta keskiaikaa
Historiasta tutut henkilöt ovat tulleet viime vuosina vahvasti kirjallisuuteemme. Viihteellistä kerrontaa edustava Milja Kaunisto (s. 1976) paneutui jo vuosi sitten ilmestyneessä romaanissaan Synnintekijä 1400-lukuun ja Turun piispaksi päätyneen Olavi Maununpojan elämään.
Tarina jatkuu Kalmantanssissa. Sen tapahtumiin pääsee mukaan, vaikkei olisi aiempaa teosta lukenut.
Olavi Maununpoika hankki laajan sivistyksen. Niinpä Kaunisto johdattaa hänet ja toisen pappisnuorukaisen jatko-opintoihin Pariisiin. Lähtö on piispa Maunun, Olavin isän, kummallekin määräämä rangaistus lankeemuksista.
Kerronta on rehevää ja rietasta. Kirkonmiehet eivät ole pyhimyksiä. Vaikka hengellisyyksiä puhutaan, synti tarttuu munkinkaapuun siinä kuin syrjäkujien jätökset. Papeista paatunein on piispa Pierre Cauchon. Omassatunnossaan painiskeleva Olavi on vastakohta, mutta valpas oppilas.
Olennainen osa romaania on noituudesta ja kerettiläisyydestä roviolle tuomittavan Jeanne d´Arcin kohtalo. Sitä Olavi joutuu läheltä seuraamaan. Milja Kaunisto sommittelee nuoresta vapaustaistelijasta oman versionsa.
Kalmantanssi tarjoaa sivuillaan keskiajan löyhkät, köyhälistön kurjuuden ja vallankäytön kiemurat. Kuolema kulkee kantapäillä, sillä Pariisiin tekee ruttokin tuloaan. Makaabereimmillaan kerronta on Pariisin Chasteletin ruumishuoneessa, missä nunna järjestelee suolattujen vainajien tunnistuksia.
Romaanin alussa seurataan, miten Olavi Maununpojan tuleva rakastettu Miracle sai alkunsa avioliiton ulkopuolisessa suhteessa. Jakso tuntuu irralliselta, mutta on perusteltu, se selviää kirjan lopussa.
Pyhä ja paha, ylevä ja alhainen sekoittuvat tarinassa karkean suorasukaisesti. En ihastunut enkä vihastunut, mutta runsaat yksityiskohdat keskiajan oloista pitivät mielenkiinnon yllä.
ANELMA
JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN
Milja Kaunisto: Kalmantanssi.
399 sivua. Gummerus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
