”Jos metsää ei kiinnosta hoitaa, on varmaan varaa maksaa veroa”
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan metsämaksu söisi kannustimia vahvan yrittäjäpohjaisen metsätalouden luomiseen. Vaihtoehtona on metsätilojen sirpaloituminen puuhapalstoiksi. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoValtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) selvittäisi metsien kiinteistöverotusta.
Teollisuus on esittänyt metsämaksua käyttämättömille talousmetsille, jotta puuraaka-aine saataisiin kiertoon. Kataja nosti toiveen esiin maanantaina Yle Uutisissa.
Mallissa veron saisi takaisin, kun puu lähtisi liikkeelle. Metsänhoidon laiminlyönnistä seuraisi veroseuraamus.
Katajan mukaan mallin logiikka on hyvä.
”Sellaiset metsänomistajat, jotka eivät käytä omaisuuttaan niin, että se hyödyttäisi talouskasvua kokonaisuudessaan, kannustettaisiin toisaalta tehokkaammin hyödyntämään metsävarallisuutta mutta myös saataisiin puu liikkeelle.”
”Jos metsää ei kiinnosta hoitaa, on varmaan varaa maksaa veroa myös passiivisuudesta tai luontoarvoista, joita henkilökohtaisesti kokee.”
Kannatatteko itse tätä mallia?
”Minusta kaikki tämän tyyppiset rakenteelliset uudistukset, joissa puhutaan siitä, miten talouskasvua saadaan aikaiseksi ja mitä meidän verojärjestelmässä on sellaisia elementtejä, että pystyttäisiin painopistettä siirtämällä vähemmän haittaamaan talouskasvua tai jopa edesauttamaan sitä, lähtökohtaisesti kaikki tällaiset mallit pitää selvittää.”
”En keksi, kuka vastustaisi ajatusta, että metsävarallisuus saataisiin paremmin hyödyttämään suomalaista kansantaloutta ja talouskasvua.”
Katajan mukaan metsämaksua on esitetty ennen kaikkea silloin, kun puukauppa on ollut jäissä. Viime vuosina kauppa on käynyt.
”Eihän se, että meillä muutenkin liikkuu tavaraa voi olla argumentti sille, etteikö sitä kannattaisi liikuttaa entistä enemmän”, Kataja sanoo.
”Ymmärrän periaatteen, että kaikki verot ovat pahasta, mutta teollisuuden esittämässä mallissa vero ei rankaisisi ihmisiä, jotka aktiivisesti omaisuutta hyödyntävät.”
Katajan mukaan metsämaksu ei ole julkisen talouden sopeutustoimi, vaan rakenteellinen kasvua edistävä toimenpide. Sellainen on myös kiinteistöveron korotus.
”Metsämaksulla ei kerätä valtiolle suoraan verotuloja, vaan saadaan välillisesti aikaan talouskasvua.”
Katajan mukaan kunnat ovat korottaneet viime vuosina työn verotusta yli miljardilla eurolla. ”Se on vastoin kaikkea sitä, mitä ekonomistit talouskasvun jarruista opettavat.”
Katajan mielestä kuntien verotuksen painopistettä tulisi siirtää ekonomistien ja talouskasvun vinkkelistä kiinteistöveron suuntaan.
Kiinteistöveron korotus koskisi ennen kaikkea niitä, jotka suunnittelevat talon rakentamista. Kataja ihmettelee, onko siinä mieltä, että suomalaiset käyttävät kaiken liikenevän varallisuutensa mahdollisimman ison uuden asunnon rakentamiseen.
Verotuksen ohjausmekanismeilla kotitalouksien varallisuus voitaisiin saada paremmin hyödyttämään talouskasvua – ja palaamaan myös kotitalouksille.
”Toinen hyvä puoli kiinteistöverossa on, että omaisuutta on vaikea kuljettaa pois maasta. Moni muu vero on altis verosuunnittelulle.”
Hallituksen tavoite velkaantumisen taittamisesta edellyttää kolmen miljardin euron sopeutusta eli veronkorotuksia ja menojen leikkauksia.
Kokoomus on alkanut lämmetä velkatavoitteen siirtämiselle.
Katajan mielestä kolmen miljardin euron aukko pitää täyttää.
”Jos se vaatii, että verojakin korotetaan, veroja pitää korottaa.”
Myös leikkaukset on hänestä tehtävä heti. Nyt ilmassa on varovaisuutta, kun kuluttajat ja yritykset odottavat niitä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
