Lintilä: Maatalouden tukitoimet rinnastetaan kotitalouksiin sähkön hintakattoa valmistellessa

Sähkön korkea hinta näkyy tänä talvena erityisesti niille, jotka ovat joutuneet uusimaan sähkösopimuksensa hiljattain. Kuva: Jarkko Sirkiä

Sähkön hinnan noususta aiheutunut kriisi on vakava ja koettelee kaikkia, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) perjantaina lehdistölle pitämässään taustatilaisuudessa.

”Yrityspuolelle eniten kohonneista hinnoista ovat kärsineet energiaintensiivinen perusteollisuus ja esimerkiksi ravintolatoiminta, maatalouspuolella kasvihuoneviljelijät sekä lypsytilat.”

MTK on esittänyt keskeisenä toimena sähkön hinnannousun kompensointia suoran kustannustuen kautta. Tuki saataisiin tällöin kohdennettua juuri niille maatiloille, joille sähkön hinnannousu aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia.

Lintilä sanoo, että maatalouden tilannetta on tarkasteltu kotitalouksien yhteydessä esimerkiksi hintakaton laskennassa.

”Maatalouden kriisi tunnistetaan erittäin hyvin tässä yhteydessä”, Lintilä kommentoi perjantaina.

Seuraavaksi työpöydällä on hänen mukaansa yksityistalouksien tilanne.

Sähköasiakkaiden yhä tukalammaksi muuttuneen tilanteen auttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto valmistelee uutta esitystä. Lintilän mukaan päätökset sähkötuista pitää tehdä ennen joulua, että ne ehditään kirjoittaa säädöksiksi ennen toteuttamista.

Maanantaina asiasta pidetään kaikkia eduskuntapuolueita kattava neuvottelu pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla.

Lintilä sanoo vaihtoehtoja olevan lähinnä kolme.

”Hintakatto on varsin arvokas tapa, ja se voi aiheuttaa sähkövajetta. Jos kattohinta olisi meillä esimerkiksi 100 yksikköä, Baltiassa ja Tanskassa 200, norjalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt myyvät siinä tapauksessa sähkön sinne. Me olemme käytännössä riippuvaisia heidän sähköstään”, Lintilä sanoo.

Liikkuvaa rahaa lisäbudjettia varten kehysraamissa on 350 miljoonaa euroa, mutta tätä suurempi tukimalli menee Lintilän mukaan velkarahan puolelle.

”Hintakatto rikkoo kehysraamin, ja sähköyhtiöille ylisuurista voitoista säädettäväksi kaavailtu windfall-vero tulee vasta 2024 takaisin valtion kassaan.”

Virossa käyttöönotettu hintakatto tai -takuu perustuu siihen, että siellä toisin kuin Suomessa valtio omistaa energiayhtiön, eli rahaa menee taskusta taskuun.

”Virossa on vain yksi toimija. Meillä olen pyytänyt kunnallisia laitoksia tinkimään voitoistaan, ja esimerkiksi Kokkola ja muutama muu toimija on tämän toteuttanut.”

Lintilä luottaa kansalaisten säästämisintoon, vaikka sähkön hinta ei olisikaan merkittävästi kohonnut.

”Suomalaiset ovat löytäneet säästämisen merkityksen, mikä on nopein tapa vaikuttaa hintaan ja riittävyyteen. Kymmenen prosentin säästö on merkittävä, mikä on pienentänyt kulutushuippuja ja vähentänyt sähkön loppumisen riskiä.”

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on viitannut samaan eduskunnassa. Sähkönkulutus oli pysytellyt säästöliekillä kohtuullisen hintatason Kokkolassa ja Seinäjoella, kun Lindtman oli kaupunkien omistamilta sähkölaitoksilta asiaa äskettäin tiedustellut.

”Takuuhintamallissa sähköyhtiöt antaisivat hintaan x mahdollisuuden ottaa sähkösopimus niille, jotka jääneet ylikalliiseen sopimukseen kiinni. Kolmantena vaihtoehtona on laajentaa nykyisiä tukitoimia”, Lintilä listaa.

Jos kulutuksen ja tuotannon tasapaino järkkyy, se voi merkitä ongelmia. Lintilä sanoo käsittäneensä, että kantaverkkoyhtiö Fingrid ei pidä katkoja todennäköisinä.

”Toisaalta sähkökatkoja voi tulla muutenkin koska vain. Ennakkovaroitus katkosta annetaan, jos Fingrid havaitsee sellaisen uhkaavan seuraavan vuorokauden aikana

Noin puoli vuorokautta aikaisemmin tilanne varmistuu, ja viimeisessä vaiheessa Fingrid ilmoittaa 1–2 tunnin katkosta. Alueelliset katkot toteuttaa aina alueellinen jakeluyhtiö.

Tärkeimmiksi katkoilta säästettäviksi kohteiksi on listattu terveys, turvallisuus johtaminen ja viestintä.

”Esimerkiksi voi mainita vankilat, etteivät ovet siellä aukea ja kaverit lähde kävelemään. Katkot ovat aina alueellisia, joten kotitaloutta auttaa, jos asuu vaikkapa sairaalan vierellä.”

Venäjän maakaasutuontia korvaava LNG-laiva on saatu tankattu Gibraltarilla, ja alus on tulossa Suomeen.

”Se ei näyttele suurta roolia, mutta korvaa Venäjän tuontia, mikä on vastannut viittä prosenttia primäärikulutuksesta. Sairaalat ja elintarviketeollisuus tarvitsevat tätä energiaa eniten.”