Kaikkonen: Suomi pystyy parempaan

Kun Petteri Orpon hallitus luovuttaa vallan seuraaville, huomio kiinnittyy valtionvelkaan. Hallituksen keskeinen tavoite oli pysäyttää velkasuhteen kasvu. Tavoite ei toteutunut. Se on karannut kauemmaksi.

Valtionvelka ei valitettavasti ole ainoa velka, jonka hallitus jättää jälkeensä. Sen rinnalle on kertynyt yhteiskunnallinen uudistusvelka. Se koostuu välttämättömistä ratkaisuista, joita ei tehty. Päätösten lykkääminen ei poista ongelmia, vaan siirtää ne seuraavalle hallitukselle kiireellisempinä ja kalliimpina.

Hallitukselle on annettava tunnustusta työmarkkinoiden uudistamisesta. Työrauhalainsäädäntöä muutettiin, paikallista sopimista lisättiin ja työsuhteita koskevia sääntöjä uudistettiin. Suomen työmarkkinat kaipasivat uudistamista, mutta muutokset olisi pitänyt toteuttaa tasapainoisemmin ja luottamusta rakentaen.

Hallitus purki vanhoja rakenteita, mutta ei rakentanut niiden rinnalle riittävän vahvaa mallia tulevaisuuden työmarkkinoille. Tekoäly, automaatio ja vihreä siirtymä muuttavat työtehtäviä nopeasti. Jopa puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee lähivuosina uudelleen- tai täydennyskoulutusta. Kokonaisvaltainen elinikäisen oppimisen malli on jäänyt rakentamatta.

Erityisen suuri uudistusvelka kertyi kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtävät ja tulopohja muuttuivat perusteellisesti. Tarvittava remontti hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kuntien valtionosuusjärjestelmään jäi tekemättä. Hallituksella oli enemmistö, virkakoneiston tuki ja kokonainen vaalikausi aikaa. Ei riittänyt.

Rahoitusmallit ovat enemmän kuin byrokratiaa. Ne ratkaisevat, miten yhdenvertaisesti suomalaiset saavat palveluita. Kun rahoitus ei vastaa alueiden erilaisia olosuhteita ja palvelutarpeita, seuraukset näkyvät palveluverkon harventumisena ja kasvavana alueellisena eriarvoisuutena.

Verotuksenkin vaikeita ratkaisuja on siirretty. Liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen piti vastata liikenteen sähköistymiseen, verotuottojen muutokseen, päästövähennyksiin ja liikenneverkon rahoitustarpeisiin. Samalla polttonesteiden hinnat ovat pilvissä. Kestävää kokonaisratkaisua ei syntynyt.

Suurin ristiriita liittyy silti valtiontalouteen. Hallitus nousi valtaan lupauksella velkaantumisen taittamisesta. Se on tehnyt sopeutustoimia, mutta velkasuhde jatkaa kasvua. Kaikki ei ole hallituksen syytä: heikko suhdanne ja turvallisuusympäristö ovat vaikeuttaneet tehtävää.

Kysymys kuuluu: jos uusia sopeutustoimia tarvitaan mittavasti heti seuraavan vaalikauden alussa, miksei niitä tehdä nyt?

Vaikuttaa siltä, että halutaan välttää hallituksen sisäisiä ristiriitoja siirtämällä vaikeita ratkaisuja vaalien yli. Poliittiset ristiriidat voivat hetkeksi väistyä, mutta yhteiskunnan ongelmat eivät.

Suomen ongelma ei ole vain se, että valtio velkaantuu. Yhtä vakavaa on, että myös päätöksenteko velkaantuu.

Suomi pystyy parempaan.