Adlercreutz Ukrainan EU-jäsenyydestä: Olen hyvin vaikuttunut siitä, että Ukraina pystyy etenemään myös sodan keskellä

Anders Adlercreutzin mukaan eurooppaministerien kokouksessa Brysselissä pitäisi miettiä Ukraina-tukea sen perusteella, mitä maa tarvitsee 3–6 kuukauden kuluttua. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA.  

urooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz kertoo olevansa hyvin vaikuttunut siitä, miten Ukraina on pystynyt myös sodan keskellä etenemään EU-jäsenyyttä varten vaadittavassa uudistuksissa.

Eurooppaministerit aloittivat tiistaina tapaamisensa kuulemalla aamiaisella Ukrainan EU-integraatiosta vastaavaa varapääministeriä Olha Stefanishynaa. Adlercreutz puolestaan kommentoi asiaa saapuessaan varsinaiselle kokouspaikalle aamiaisen jälkeen.

”[Ukraina] on tehnyt ihan merkittäviä uudistuksia oikeusvaltion, oikeusjärjestelmän, lainsäädännön ja vaikka poliittisen toiminnan läpinäkyvyyden suhteen”, hän sanoi.

Ukraina sai unionin ehdokasmaan aseman viime vuoden kesällä. Ensi kuussa on määrä tulla kirjallinen arvio sen ja muiden EU:hun pyrkivien maiden etenemisestä. Eurooppaministerien puolestaan on määrä keskittyä tänään muun muassa lokakuun unionin poliittisten johtajien huippukokoukseen, jossa Ukraina-tuki on tulossa keskeiseksi asiakohdaksi.

”Ilo oli myös huomata, että Ukrainan energiajärjestelmä on varsin hyvä. Nyt on kohta talvi edessä ja toivottavasti tästä talvesta tulee helpompi.”

Adlercreutz sanoi, että Venäjän ei voi antaa häiritä tai katkaista toisen maailmansodan jälkeen muotoutunutta järjestystä. Hänen mukaansa olisi oleellista, että ministerit pohtisivat nyt Ukrainan tarpeita 3–6 kuukauden päähän, eikä vain sitä, mitä joskus tarvittiin.

”Meillä on kyllä tietty samanmielisten joukko näiden sisämarkkinakysymysten osalta.”

Suomen kannalta keskeinen tämänhetkinen EU-asia ovat valtiontuet. Höllennysten valtiontukisääntöihin pitäisi loppua vuonna 2025, mutta Adlercreutz näkee EU-alueella riskin riippuvuudesta valtiontukisääntöjen höllennyksiin.

Hänen mukaansa kilpailukyky rapautuu, jos valtiontuilla aletaan käydä EU:n sisällä keskinäistä kädenvääntöä investointien sijainnista.

”Silloinhan me syömme myöskin omaa kilpailukykyämme. Olisi oleellista, että näitä investointeja syntyisi todellisten markkinavetoisten vahvuuksien pohjalta.”

Tällaisiksi Adlerceutz mainitsee esimerkiksi halvan ja puhtaan sähkön, koulutetun väestön, hyvät sähkönsiirtoverkot ja nopeat lupaprosessit.

Suomen lisäksi myös osa muista EU-maista on ollut samoilla linjoilla, mutta toisenlaisiakin ajatuksia on kuulunut. Ranska ja Saksa ovat viime vuosina olleet suurimmat valtiontukien jakajat unionin alueella.

Etenkin Ranskalle valtiontukivetoinen teollisuuspolitiikka on perinteisesti ollut lähellä sydäntä.

”Meillä on kyllä tietty samanmielisten joukko näiden sisämarkkinakysymysten osalta, mutta kyllä minä odotan, että tästä varmaan käydään pitkiä keskusteluja nyt syksyn mittaan.”