Olli Rehn: Näin selvisimme Suomen taudista

Olli Rehn siirtyi elinkeinoministeristä Suomen Pankkiin tämän vuoden alussa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomen pankin johtokunnan jäsen, entinen elinkeinoministeri (kesk.) Olli Rehn muistelee MT:n yliökirjoituksessaan nobelisti Paul Krugmanin kaksi vuotta sitten ilmestynyttä New York Times-lehden blogikirjoitusta, joka oli otsikoitu ”The Finnish Disease” eli ”Suomen tauti” (1.6.2015).

Krugman kirjoitti:

”Kannattaa korostaa, miten kerta kaikkiaan surkean huonoa Suomen suoritus talouspolitiikassa on ollut. Miksei Suomi nouse kuopastaan? Velka ei ole ongelma: lainaa saa halvalla. Mutta kaikki on kiinni euron aiheuttamasta pakkopaidasta.”

Rehn kertoo, että hän oli juuri aloittanut työ- ja elinkeinoministeriössä pari päivää aiemmin.

"Menneet kaksi vuotta ovat olleet Suomen taloudessa ja työmarkkinoilla vaiherikasta aikaa. Olisivat voineet olla vieläkin vaiherikkaampia, mutta onneksi sopu on säilynyt."

Rehn arvioi, että talouden kurssi on nyt saatu käännettyä. Siihen ovat auttaneet yhdistelmä sekä ulkoisia että kotimaisia tekijöitä.

"Nyt, kaksi vuotta Krugmanin madonlukujen jälkeen, Suomen talous kasvaa taannoisia ennusteita nopeammin ja uusia työpaikkoja syntyy. Itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta ja pulmia riittää, mutta pahimman ohi on päästy. Kestävään kasvuun on eväitä, kunhan emme itse mokaa sitä, ja jatkamme uudistusten tiellä", Rehn kuvailee.

"Viime vuonna neuvoteltu kilpailukykysopimus on mainettaan parempi väline suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi. Se on vahvistanut luottamusta. En lähde arvuuttelemaan niiden motiiveja, jotka vähättelevät kikyn merkitystä."

Hänen mukaansa sopimus korjaa Suomen kustannuskilpailukykyä noin neljä prosenttiyksiköllä kauppakumppaneihin verrattuna.

"Suhteessa Ruotsiin ja Saksaan parannus on vielä suurempi. Tämä kasvattaa työllisyyttä arviolta kymmenillä tuhansilla henkilöillä lähivuosien aikana."

Suomen sopimuslinja on siis ollut menestyksekäs, vaikka Krugman sitä epäilikin. Rehn haluaakin nostaa esiin myös taloustieteen professori Sixten Korkmanin kannan asiaan.

”Suomalaisia työmarkkinoita tuskin kehitetään vallankumouksen voimin; täytyy toivoa, että jonkinlainen evoluutio muiden Pohjoismaiden esikuvan suuntaan osoittautuisi Suomessa mahdolliseksi. Tavoitteena voisi olla määrätty palkkakoordinaatio (vientialat palkkajohtajana), yritystasolle hajautettu palkanmuodostus ja nykyistä paremmin turvattu työrauha”, Korkman kirjoittaa kirjassaan Väärää talouspolitiikkaa.

Rehn arvioi, ettei Korkman ole väärässä.

"Voisiko olla, että Suomi pärjää maailmantalouden murroksessa paremmin Korkmanin kuin Krugmanin opeilla?"

Rehnin koko yliökirjoitus