Oppipoika valmistuu omasta metsästä
MIKKELI (MT)
Jos ristiinalaiselle Seppo Rantalaiselle olisi kerrottu muutama vuosi sitten hänen päätyvän hakkaamaan kotitilan metsää hakkuukoneen kuskina, olisiko itse mahtanut uskoa.
Niin vain kävi. Rantalainen päätti vaihtaa ammattia, kun Aalto-yliopistossa olisi tullut eteen määräaikaisen kontrahdin uusiminen.
Ikuinen työmatkustelu sai riittää. Kaupunkiin muutto ei ollut koskaan edes vaihtoehtona.
”Kaupunki on hieno ympäristö, mutta kun on täältä kotoisin, niin en halaja.”
Vaimo ehdotti kokeneelle raivaussahaajalle Valtimon metsäkonekoulua, ja Rantalainen lähti. Tänä syksynä on määrä valmistua.
Kesällä Harvestian hankintaesimies Vesa Hyyryläinen huomautti Rantalaiselle kotikoivikon menevän pian pilalle. Leimikosta päätettiin tehdä oppipojalle hankintasavotta.
Harvestian aluepäällikön Heikki Alanteen mukaan hankintapuu kelpaa yhtiölle yhtä hyvin kuin pystyleimikot. Perinteisiä hankintahakkaajia on vain kovin vähän.
”Vanhat ovat vanhentuneet ja nuoret kiinni tilan töissä.”
Rantalaisella puikot pysyvät käsissä ja puuta kaatuu. Teho ei kuitenkaan ole vielä ammattilaisen tasoa. Koivu ei ole helpoin hakattava. Esimerkiksi katkaisukohtaa pitää useammin hakea käsityönä kuin havupuiden kanssa.
”Ammatti on tosi vaikea. Koordinaatio ei ole hallussa, mutta minulla ei ole fyysistä estettä etten voisi tätä oppia. Jos ammattilainen tekee 100 runkoa tunnissa, kyllä minä jo kuuteenkymmeneen pääsen.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
