SAK:n Jarkko Eloranta vaikenee ammattiliittojen palkankorotusvaateista

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että reaalitalouden kehitys, inflaatio ja yritysten sisäinen tulonjako ovat tekijät, jotka tahdittavat syksyn palkkaneuvotteluja. Kuva: Kari Salonen

Syksyn liittokohtaisissa työehtosopimuksissa sak-lainen Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat todennäköisesti jälleen palkkarintaman päänavaajat. Useampi liitto on jo sitonut omat palkankorotuksensa vientiliittojen yleiseen linjaan.

Toistuneet poliittiset lakot värittivät kevättä ja pysäyttivät tehtaita ja työpaikkoja ympäri maata. Maan hallitus rajoitti toukokuussa voimaan tulleella lailla lakko-oikeutta: jatkossa poliittiset lakot voivat kestää enintään vuorokauden. Lisäksi tukilakkoja suitsittiin ja lakkosakkoja korotettiin.

Helppoa työmarkkinasyksyä tuskin tulee koskaan, ei tänäkään vuonna. SAK:n työmarkkinaseminaarissa tiistaina SAK:n johto vihjasi, että tulemme näkemään yhteiskunnallista aktiivisuutta.

”Hallituksen toimet rasittavat työmarkkinakierrosta”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi.

Poliittiset lakot toivat jo näkymää keväällä, miten työntekijäjärjestöt suhtautuvat hallituksen toimiin työmarkkinoilla sekä sosiaalitukien leikkauksiin.

Hallituksen leikkaukset etenevät nyt työlainsäädännön muutoksilla. Sosiaalitukien kuten työttömyyspäivärahan porrastus leikkaa asteittain työttömänä olevien korvauksia. Pitkäaikaistyöttömyyteen taloudelliset kannusteet vaikuttane.

Onko poliittisia lakkopäiviä merkitty jo SAK:n syksyn kalenteriin, puheenjohtaja Jarkko Eloranta? Erään huhun perusteella lokakuun alun viikoille olisi kaavailtu toimintapäivää?

”Ei minulla tällaista tietoa ole. Liitot keskittyvät nyt omien työehtosopimustensa neuvottelemiseen. Poliittinen lakko vaatisi pitkän valmistelun ja pätevän syyn”, Eloranta vastasi MT:n suoraan kysymykseen.

Periaatteessa enintään 24 tuntia kestävän poliittisen lakon järjestäminen on edelleenkin mahdollista. Jos lakoilla on eri aihe, seuraavakin poliittinen työtaistelu on mahdollinen.

Työttömyys huolettaa sak-laista kenttää, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. TEM:n tilastojen mukaa maassa on 306 000 työtöntä. Matalammin koulutetuilla työttömyys on suhteellisesti korkeampaa.

Mitä pidempään ollaan työelämästä pois, sitä pidempi on matka työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömyyteen eivät hallituksen esittämät kannustimet SAK:n arvion mukaan auta. Suurimmat ongelmat ovat ikä, terveys ja osaaminen.

SAK esittää, että Petteri Orpon (kok) hallitus ottaa tuottavuuden ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen agendalleen.

SAK:n maaliskuisessa luottamushenkilöpaneelissa yli puolet arvioi kyselyssä, että työpaikoilla tarvitaan lisäkoulutusta, jotta henkilöt selviäisivät edes nykyisistä työtehtävistään. Työntekijöiden digitaidoissa on paljon kehittämisen varaa.

Työn hinnassa ei ole kilpailukykyongelmaa. Kilpailukyky ei ole syy siihen, miksi vienti ei vedä. Palkankorotukset ovat olleet hyvin maltillisia verrattuna kilpaileviin maihin.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (16.8.) puheenjohtaja Eloranta arvioikin, että palkankorotuksiin on varaa.

Reaalitalouden kehitys, inflaatio ja yritysten sisäinen tulonjako ovat tekijöitä, jotka tahdittavat syksyn palkkaneuvotteluja.