Kreikalta eniten tukia takaisin

Kuva: Markku Vuorikari

Vuodesta 1999 lähtien komissio on perinyt Kreikalta takaisin yhteensä yli 2 miljardia euroa väärin perustein maksettuja maataloustukia. Summa vastaa noin kuutta prosenttia maan saamista suorista tuista.

”Kreikka on ollut vaikea tapaus, mutta viime vuosina tilanne on sielläkin parantunut, kun maassa on saatu käyttöön sähköiset peltolohkojärjestelmät”, maatalouskomissaarin tiedottaja Roger Waite sanoo.

Kreikan jälkeen suhteellisesti suurimmat suorien tukien takaisinperinnät ovat kohdistuneet Kyprokseen, Romaniaan, Bulgariaan ja Italiaan.

Maatalouden suorien tukien takaisinperintä johtuu usein siitä, että viljelijät ovat hakeneet tukea liian suurelle pinta-alalle. Pinta-alapohjaiseen tukijärjestelmään siirtyminen on ollut monessa maassa myös hallinnollisesti hankalaa.

Esimerkiksi Britanniassa peltolohkorekisterin puutteet ovat johtaneet isoihin takaisinperintöihin. Uusia yllätyksiä voi tulla ensi vuonna, kun jäsenmaat alkavat valvomaan viherryttämisen ehtoja.

”Tiedämme, että viherryttämisen valvonta tulee olemaan iso haaste jäsenmaille”, Waite myöntää.

Keskimäärin komissio karhuaa jäsenmailta vuosittain takaisin noin miljardin euron maataloustuet.

Suomi sijoittuu takaisinperinnöissä parhaimpaan päähän. 1999–2012 välisenä aikana Suomelta on peritty yhteensä 21 miljoonaa euroa, eli 0,3 prosenttia koko 7,3 miljardin tukipotista.

Täysin puhtaat paperit on Virolla, Latvialla, Maltalla ja Slovakialla.