Kemijoen miljoonaluokan kalaportaat ovat käytännössä hyödyttömät: Pieniin korjauksiin ei löydy tahtoa

Isohaaran voimalaitoksen kalatiet uhkaavat jäädä monumenteiksi voimalan kylkeen. Kuvassa etualalla näkyy vanhempi kalatie. Uusi kalatie on vastarannan puolella. Kuva: Kari Lindholm

Kemijoen tulppana seisoo käytännössä toimimattomilla kalaportailla varustettu Isohaaran voimalapato, joka valmistui jokisuulle Keminmaahan vuonna 1949. Voimaloita on rakennettu sen jälkeen Kemijokeen 15 kappaletta lisää, eikä yhdessäkään ole toimivia kalaportaita.

”Lohta kyllä olisi padon alla, mutta tekemämme esitykset Isohaaran kalateiden kehittämiseksi ovat hautautuneet matkan varrella”, Lohijokitiimi ry:n toiminnanjohtaja Jukka Viitala Keminmaasta sanoo.

Isohaaran kalateistä uudempi – miljoonaluokan impulssitoiminen lohiporras – valmistui kolme vuotta sitten, mutta sen toiminnassa on vielä rutkasti parannettavaa. Tähän saakka portaasta on noussut reilu tuhat lohta kesässä, mikä on murto-­osa tavoitteesta.

Vanhempi kalatie, joka valmistui vuonna 1992, ei toimi lainkaan.

Viitalan mukaan uusi kalatie olisi muutettavissa toimivaksi varsin pienin toimenpitein, jos siihen vain löytyisi tahtoa.

Vaelluskalojen nousun kannalta on erittäin tärkeää, että kala löytää kalatien suuaukon turbiinikuohujen keskeltä. Kalatiessä pitää myös olla riittävästi virtaamaa, koska kalat suunnistavat sen avulla kalatien suulle.

Isohaarassa voimalapadon alle muodostuvan pyörivän turbiinivirtauksen takia kalat eivät osaa suunnistaa kalatielle. Toinen ongelma on veden ehtyminen kalateistä, kun padon vedenpintaa säännöstellään.

Lohijokitiimi haluaisi kehittää kalateitä rakentamalla virtausta kääntäviä ohjainaitoja sekä itsesäätyviä läppäventtiilejä kalateiden yläosaan. Remontti olisi edullinen verrattuna kalateiden kokonaiskustannuksiin.

Koska Kemijoen ensimmäisetkään lohiportaat eivät toimi kunnolla, Viitala uskoo tämän johtavan siihen, ettei seuraaviakaan rakenneta. Isohaaran kalatiet uhkaavat jäädä monumenteiksi voimalan kylkeen, ellei niistä saada toimivia.

Pohjois-Suomen kalatalouspäällikön Pentti Pasasen mukaan esimerkkejä toimivista kalaportaista riittää maailmalla. Skotlannissa ne ovat olleet toiminnassa jo vuosikymmeniä.

”Siellä on rakennettu useita kalateitä peräkkäin, ja niistäkin kala pääsee ylös.”

Pohjois-Amerikassa Columbiajoen kalatiet mahdollistavat vaelluskalojen nousun kahdeksan voimalapadon ylitse sekä edelleen sivujokeen, jossa vastassa on 11 patoa. Näistäkin lohi selviytyy.

Kemijokea lähin toimiva kalatie löytyy Ruotsista Kalix-joesta, jossa lohi ja meritaimen kiipeää Jockfall-nimisen luonnonputouksen toiselle puolelle kallioon räjäytettyjä portaita pitkin.