Vauraus ja tilojen tuottavuusavaimet nälän vähentämiseen
Uris Baldos, vasemmalla, ja Thomas Hertel ovat laskeneet, että maailman nälkäisten määrä voi merkittävästi vähetä, jos vain maatalouden tuottavuutta pystytään jatkossakin parantamaan. Mike Wilson Kuva: Viestilehtien arkistoLAFAYETTE, INDIANA, USA
Kehittyvien maiden tulotason nousu voi vähentää maailman aliravitsemusta 84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, arvioivat amerikkalaisen Purdue-yliopiston tutkijat. Ennuste toteutuu kuitenkin vain, jos samalla maatalouden tuottavuus paranee entisestään.
Maatalousekonomisti Thomas Hertel ja tohtoriopiskelija Uris Baldos ovat yhdistäneet kaksi talousmallia. Toinen ennustaa viljan tarjontaa ja kysyntää, toinen ruuan tarvetta.
Ennusteen mukaan tulojen ja maatalouden tuottavuuden kasvu voivat nostaa äärimmäisestä nälänhädästä yli puoli miljardia ihmistä vuosituhannen puoleenväliin mennessä.
YK:n ruokajärjestön FAO:n nälkätilaston mukaan maailmassa oli 842 miljoonaa jatkuvasti aliravittua ihmistä 2011–2013. Aliravitsemuksesta kärsi joka kahdeksas maapallon asukas.
Tulojen kasvulla on suurempi vaikutus muutokseen kuin väkiluvulla. Niin on ensimmäistä kertaa historian aikana, Baldos sanoo.
Tulojen kasvun ansiosta ihmiset voivat ostaa enemmän ruokaa ja parantaa ruokavaliotaan. Siirtyminen proteiini- ja kaloripitoisempaan ruokaan voi auttaa ihmisiä pääsemään aliravitsemuksesta etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Kiinassa ja Mongoliassa.
Maailmanlaajuisesti ruuan kulutus henkeä kohden voi kasvaa noin 30 prosenttia. Kehittyvissä maissa kasvu voi olla jopa 56–75 prosenttia, tutkijat kertovat.
Arviot riippuvat suuresti siitä, saadaanko maatalouden tuottavuus vastaavaan kasvuun. Tuottavuutta mitataan sadon suhteella sen tuotantoon käytettyihin panoksiin. Panoksia ovat muun muassa viljelymaa, työvoima ja lannoitteet.
Maatalouden tuottavuuden kasvun ansiosta ruuan saatavuus on parantunut jatkuvasti vuosikymmenien ajan. Mutta kasvun on jatkuttava myös 2014–2050, jotta maailman ruokatilanne paranee.
”Tuottavuuden parantaminen alentaa ruuan hintaa, ja halvempi ruoka parantaa puolestaan ravitsemustasoa. Tulojen kasvu ei ole yksin riittävä ratkaisu aliravitsemusongelmaan”, Hertel sanoo.
”Jos taas maatalouden tuottavuus jämähtää paikalleen, aliravittujen ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Niin käy etenkin niillä alueilla, joilla kärsitään jo nyt jatkuvasta nälästä.”
Maatalouden tuottavuutta on parannettu investoimalla tutkimukseen. ”Nykyiset rahoituspäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon aliravittuja ihmisiä on vuonna 2050”, Hertel korostaa.
Maapallon lämpeneminen voi pidentää kasvukautta pohjoisilla leveysasteilla. Lämpenemistä aiheuttavan hiilidioksidin lisääntyminen voi hyödyttää joitakin lajikkeita, koska kasvit käyttävät sitä yhteyttämiseen. Ilmastonmuutos on kuitenkin paljon monimutkaisempi ongelma, eikä sen vaikutuksia satoihin varmuudella tunneta, Hertel sanoo.
”Vuoteen 2050 saakka maatalous saattaa hyötyäkin lämpenemisestä. Mutta ajan mittaan huonot sääolot todennäköisesti yleistyvät, eikä kasvavista hiilidioksidipitoisuuksistakaan ole apua enää tietyn pisteen jälkeen.”
”Lopulta edessä on jyrkkä pudotus.”
Mallien mukaan ennen vuosisadan puoliväliä ilmastonmuutos vaikuttaa ruokaturvaan vähemmän kuin ihmisten tulot, väestön määrä ja maatalouden tuottavuus. Ilmastonmuutos saattaa silti vaarantaa merkittävästi maailman köyhimmillä alueilla elävien ihmisten ravitsemuksen.
”Ilmastonmuutos on suurin vaara juuri äärimmäisestä nälänhädästä kärsivillä alueilla eläville ihmisille”, Hertel toteaa.
MIKE WILSON
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
