Suomeen tavoitellaan 76 000 hirven talvikantaa – MTK vaatii reunaehtoja hirvitiheystavoitteiden asettamiseen

MTK esitti riistahallinnolle, että hirvitiheyshaarukan sijaan asetettaisiin vain yksi tavoiteluku. Tämä ei toteutunut, mutta se toteutui, että tiheyshaarukan hahlon vaihteluväli voi olla vain puoli hirveä. 

Hirvitalousalueiden tavoitteet on mahdollista tällä hetkellä asettaa ilman että maanomistajien näkemyksiä otetaan mitenkään huomioon.

Järjestelmässä on valuvika, kun tällainen on mahdollista, puuskahtaa MTK:ssa riista-asioiden edunvalvontaa hoitava kenttäjohtaja Timo Leskinen. Vaikka tavoiteasetannan puutteita on käytetty väärin vain muutamassa maakunnassa, niin ei saisi tapahtua missään.

”Järjestelmään pitää saada reunaehdot, jokin perälauta, jonka puitteissa hirvitiheystavoitteet voidaan asettaa. Nyt hirvitiheystavoite voi periaatteessa olla mitä vain ja hirvitilanne maanomistajille kestämätön. Silti hirvitalousalueen tavoitteet toteutuvat.”

MTK esitti riistahallinnolle, että hirvitiheyshaarukan sijaan asetettaisiin vain yksi tavoiteluku. Tämä ei toteutunut, mutta se toteutui, että tiheyshaarukan hahlon vaihteluväli voi olla vain puoli hirveä.

Toisella puolella maata metsästäjät ja maanomistajat hoitavat hirvikantaa yhteistyössä. Toisella puolella maata, kuten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, asetetaan tavoitteet hirvikannan koolle ilman, että maanomistajat tulevat kuulluiksi.

Varsinais-Suomessa jätettiin jopa huomioimatta elykeskuksen näkemys hirvitiheyteen liikenneturvallisuuden näkökulmasta, hämmästelee Leskinen.

”Pohjanmaalla tilanne on siinäkin mielessä kestämätön, että hirvikannan kokoa halutaan kasvattaa myös susien takia. Susikannan koon kasvu maksatetaan maanomistajilla hirvivahinkoina, se on täysin kohtuutonta.”

Leskinen muistuttaa, että yksityiset maanomistajat ovat solmineet metsästysvuokrasopimukset lähes aina vastikkeetta. Hirvikannan säätelyä pidetään vastikkeena.

”Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyön tekeminen on keskeinen tavoite. Kukaan ei toivo, että metsästysvuokrasopimuksia aletaan irtisanoa tai maista ryhdytään perimään vuokraa.”

Alueelliset riistaneuvostot vahvistivat lähivuosiksi hirvikannan hoitotavoitteet. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 76 000 hirven talvikantaa, mikä edellyttää kannan pienentämistä jonkin verran nykyisestä.

Keskimäärin hirvikannan tavoitetiheyttä pienennettiin tulevalle kolmelle vuodelle hiukan. Tavoitteet asetettiin myös aiempaa täsmällisemmin hirvitiheyshaarukoita kaventamalla, kertoo hirvikannan hoitosuunnitelmasta vastaava Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö.

Jokaisella Suomen 59 hirvitalousalueella on oma hirvitiheyshaarukkansa sekä kannan rakennetta koskevat tavoitteet, jotka ohjaavat kannan säätelyä kullakin hirvitalousalueella.

Keski- ja Etelä-Suomessa tiheystavoitteet ovat lähellä kolmea hirveä tuhatta hehtaaria kohti ja Pohjois-Suomessa tätä matalammat.

Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Esimerkiksi Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan hirvitalousalueilla tiheyshaarukka on korkeimmillaan 3,5–4 hirveä 1 000 hehtaarille, Varsinais-Suomessa 5–5,5 hirveä.

Körhämön mielestä nykyinen menettely hirvitiheystavoitteiden asettamiseksi on aiempaa olennaisesti parempi. Valtaosassa hirvitalousalueita tavoitteet on myös asetettu melko hyvässä yhteisymmärryksessä.

”Entinen menettely määritti koko maahan Keski- ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta saman tiheystavoitteen varsin leveällä tiheyshaarukalla. Nykyisessä järjestelmässä alueelliset eroavaisuudet on mahdollista huomioida hirvitiheystavoitteissa.”