Entistä useampi hoitaa lapsenlapsiaan
Sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa on tapahtunut muutoksia vuosien 2007 ja 2012 välillä.
Vuosina 1945–50 syntyneet suuret ikäluokat pitävät aiempaa vähemmän yhteyttä lapsiinsa ja vanhempiinsa.
Käytännön apua ja taloudellista tukea lapsilleen antavien osuus on myös vähentynyt. Lapsenlapsiaan hoitavien määrä suurissa ikäluokissa on kuitenkin kasvanut.
Tulokset ilmenevät tuoreesta kyselystä, joka selvitti avunannon ja yhteydenpidon määrää suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa elämässä. Siihen vastasi 4 031 suomalaista keväällä 2012.
Entistä suurempi osa vastaajista on sitä mieltä, että isovanhempien velvollisuus on hoitaa lapsenlapsiaan ja edistää lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta.
”Isovanhempien tuki auttaa pienten lasten vanhempia arjessa. Se myös tukee lastenlasten hyvinvointia ja kehitystä”, toteaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.
Huomattavasti suurempi osa suurista ikäluokista antaa taloudellista tukea lapsilleen kuin saa sitä heiltä.
Suuri osa aikuisista lapsista saa taloudellista tukea myös puolison vanhemmilta.
Suuret ikäluokat taas eivät saa taloudellista tukea juuri keltään. Suurempi osuus suurista ikäluokista saa käytännön apua lapsiltaan ja sisaruksiltaan vuonna 2012 kuin vuonna 2007.
Suurten ikäluokkien ja heidän lastensa sukupolvissa naiset pitävät miehiä enemmän yhteyttä sukulaisiinsa ja ystäviinsä. Suurempi osa naisista kuin miehistä myös antaa hoiva-apua läheisilleen.
Miehistä suurempi osa kuin naisista antaa käytännön apua sukulaisilleen ja ystävilleen. Molemmissa sukupolvissa miehet ja naiset pitävät enemmän yhteyttä äidin kuin isän puoleisten sukulaisten kanssa.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
