Kunnissa ei uskota vuodetun kuntakartan toteutumiseen
Suomen Kuvalehden perjantaina julkaiseman kuntakartan mukaan Suomen kuntien lukumäärä putoaisi parin vuoden aikana 336 kunnasta noin 70 kuntaan.
Vuodetun kuntakartan perusteella satojen kuntien pitäisi liittyä yhteen.
Aikataulu on kireä. Hallituksen tavoitteena on päättää ensi kesään mennessä kuntauudistuksen keskeisistä suuntaviivoista.
Syksyyn mennessä valmistunee kuntauudistusta koskeva rakennelaki.
Hallituksen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ei toistaiseksi ole vielä esitellyt keinoja, joilla kuntia patistellaan keskenään yhteistyöhön.
Maaseutukunnissa julkisuuteen tulleeseen karttaharjoitukseen suhtaudutaan epäuskoisesti.
”En usko, että esitys tulee toteutumaan. Hämminkiä ja sekaannusta kyllä saadaan aikaan”, pohjoispohjanmaalaisen Sievin kunnanjohtaja Markku Koski arvelee.
Vuodetussa esityksessä Sievi liitettäisiin yhteen Nivalan, Ylivieskan, Haapaveden, Yli- ja Alavieskan sekä Kalajoen kanssa.
Kosken mukaan Sievissä ollaan valmiita yhteistyöhön, mutta oman kunnan itsenäisyydestä halutaan pitää kiinni.
Varsinaissuomalainen Sauvon kunta on esityksessä liitetty osaksi Turun kaupunkia yhdessä kymmenen muun Turun seudun kunnan kanssa.
”Kyllä nämä suunnitelmat aika massiivisilta vaikuttavat. En usko, että näin suuren mullistuksen toteuttamiseen löytyy keneltäkään halua”, kunnanjohtaja Seppo Allén pohtii.
Allénin mukaan reilun 3 000 asukkaan Sauvolla ei ole haluja osaksi suur-Turkua. Pienen kunnan etuina ovat kevyt organisaatio ja lähellä kuntalaisia oleva päätöksenteko.
”Kyllä tällainen resurssien ja päätösvallan keskittäminen suurkaupunkeihin on maaseudun kannalta aika hurja visio, eikä kovin onnelliselta vaikuta.”
Turussa esitykseen sen sijaan suhtaudutaan myönteisesti.
”Tämä on ihan hyvä alku ja lähtökohta keskustelulle”, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) sanoo.
Lehtisen mukaan on kuitenkin selvää, että ilman pakkoliitoksia uudistus ei alueella etene.
”Ilman muuta tarvitaan pakkoliitoksia. Tässä on kohta kuusi vuotta tehty Paras-hanketta, eikä Turun seudulla ole päästy yhtään eteenpäin. Kuntien välisistä kiistoista on vain tullut henkilökohtaisia.”
Myöskään Tampereen seudun kehyskunnat eivät hallituksen suunnitelmia sulata.
”Aika hölmöltä kuulostaa”, Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Päivi Söderström (kok.) luonnehtii esitystä kymmenen kunnan suur-Tampereesta.
”Ihmetyttää mikä tämän kaiken takana oikein on. Tampereen seudulla on kuntien välillä hyvin toimivaa yhteistyötä. Niin kauan kun keskittämisen hyödyistä ei tuoda selkeitä faktoja esiin, ei liitoshaluja löydy mistään.”
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi, että kuntauudistuksen poliittinen uskottavuus alkaa horjua kuntakentän ja kuntapäättäjien keskuudessa.
”Kuntien näkökulmasta arvioiden kuntahankkeeseen on vaikea sitouttaa keskeisiä toimijoita”, sanoo Kietäväinen.
Vapaaehtoiselta pohjalta hallituksen kuntauudistus ei näytä toteutuvan.
”En usko, että tuollainen malli voi toteutua toivotussa ajassa ilman pakkoa”, hän kommentoi.
Kuntaliitto vastustaa pakolla tehtäviä kuntaliitoksia. Kietäväisen mielestä nyt pitäisi tehdä nopeasti päätöksiä siitä, miten kuntauudistusta viedään eteenpäin.
Kuntaliitto on tarjonnut keinoiksi vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Vahva ja elinvoimainen peruskunta on hyvä tavoite, Kietäväinen viitoittaa.
”Jos kuntahanke ei etene vapaaehtoisesti, kuntien on kehitettävä keskinäistä yhteistyötä piirikuntamallin pohjalta”, hän lisää.
Piirikunnan olisi täytettävä vahvan peruskunnan väestöpohja ja päätökset tehtäisiin kuntien valitsemassa valtuustossa.
Valtiovarainministeriön alaisuudessa työskentelevä kunnallishallinnon työryhmä kiisti perjantaina SK:n karttaväitteet.
”Työryhmän työ on kesken. Suomen Kuvalehdessä esitetty kuntakartta ei ole työryhmän esitys”, totesi työryhmän puheenjohtaja VM:n ylijohtaja Päivi Laajala.
Työryhmän lopullisen esityksen on tarkoitus tulla julki helmikuun alkupuolella.
NIKLAS HOLMBERG
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
