Siskosten savipaja on Suomen suurin
Pia Madmoune ja Essi Vuontisjärvi jatkavat äitinsä jalanjäljillä. Savipajalla kipot ja kupit jonottavat uuniin ja lasitukseen. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKUSTAVI (MT)
Aivan ensimmäiseksi yrittäjä Essi Vuontisjärvi tarjoaa munkkikahvit. Kustavin Savipaja on kuuluisa paitsi keramiikastaan myös suussa sulavista munkeistaan.
Kahvilan terassia ympäröi toistakymmentä puurakennusta. Uusimmassa niistä toimii Pia Madmounen perustama kynttilä- ja saippuapaja.
Siskokset pyörittävät käsityökylän toimintaa yhdessä.
Vetovastuu siirtyi kaksikolle kymmenen vuotta sitten, kun heidän äitinsä Aija Paatero kuoli. Vuontisjärvi oli tuolloin vasta reilu parikymppinen.
”Siskon kanssa päätettiin, että kyllä tähän pystytään. Emme halunneet menettää lapsuuden paikkaa. Olemme aina olleet Savipajan Essi ja Pia”, Vuontisjärvi muistelee.
Hän ei tiedä, mikä sai äidin alkujaan jättämään lentoemännän työn ja perustamaan savipajan vuonna 1975. Alue muuttui luontevasti käsityökyläksi, sillä Essi Vuontisjärven isä Esa Vuontisjärvi oli hopeaseppä.
Pia Madmounen isä puolestaan on Ahvenanmaalla keramiikkaa valmistava Jussi Mäkelä. Hänen värikkäitä lasituotteitaan on myynnissä myös Kustavin käsityökylässä.
Perheyrityksen jatkaminen ei kaduta siskoksia.
”Olemme koko ajan oppineet lisää. Tontti on ihana ja asiakkaat sekä pajan väki mahtavia. Käsityökylässä vallitsee ainutlaatuinen fiilis”, Vuontisjärvi toteaa.
Tosin aluksi olo ei ollut yhtä auvoisa. Ensimmäiset vuodet yrittäjänä olivat rankkoja, eikä Vuontisjärvi pitänyt lainkaan vapaata.
Viime vuosina hän on ottanut hieman omaa aikaa keskittyäkseen välillä myös itseensä. Suunnitelmissa on suorittaa opintoja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa.
Savipajalla puurtaa ympäri vuoden neljä henkilöä. Kesällä käsityökylässä työskentelee 10–20 taiteilijaa. Osa heistä on itsenäisiä yrittäjiä.
”Meille on pääasia, että paikalla on paljon taiteilijoita”, Vuontisjärvi hymyilee.
Käsityöläiset houkuttelevat paikalle kesäisin kymmeniätuhansia kävijöitä. Moni poikkeaa Savipajalle saariston rengastieltä.
Siskokset asuvat käsityökylässä. Tuttu näky pihapiirissä ovat myös Pian kolme lasta.
Savipajan perusmallisto on Aija Paateron käsialaa. Ajan saatossa valikoima on monipuolistunut. Nykyään tuotannossa on satakunta erilaista käyttö- ja koriste-esinettä.
Niiden lisäksi tuotteita valmistetaan tilaustyönä muun muassa liikelahjoiksi ja ravintoloihin.
Käytössä on tusina erilaista lasitetta, joten väriyhdistelmien kirjo on suuri. Astiat ovat luonnollisesti myrkyttömiä ja soveltuvat siten elintarvikekäyttöön. Ne kestävät myös uunin, mikron ja astianpesukoneen.
Esineet valmistetaan 1 300 asteessa poltettavasta kivitavarasavesta, joka sekoitetaan pajalla. Sekaan laitetaan Kemiöstä tulevaa kvartsia ja maasälpää sekä Britanniasta tilattavaa kaoliinia ja pallosavea.
Pia Madmoune muistaa olleensa pikkutyttö, kun pihan perällä sijaitseva uunirakennus syttyi tuleen. Hän katseli kotituvan ikkunasta, kun vapaapalokunta kaahasi paikalle renkaat ulvoen – vain todetakseen, ettei tankissa ollutkaan vettä.
Koko rakennus paloi maan tasalle.
Myymälässä Vuontisjärvi esittelee uutuuksia ja suosikkituotteitaan. Siskosten lempilapsi on PussPuss company -nimeä kantava astiamallisto.
Hempeänsävyisiin mukeihin ja herkkupurkkeihin on painettu tekstejä: pappa, äiti, kulta, I love Kustavi, rucola ja vaikka mitä muuta.
Uutuuksia ovat myös Lappi-astiasto ja majakkamukit, jotka esittelevät Suomen 12 majakkaa. Saaristossa kun ollaan, suosittuja tuotteita ovat myös majakkakynttilänjalat ja keramiikkaveneet.
Merellinen meininki sopii tunnelmaan siksikin, että savipajan myymälä sijaitsee 1860-luvulla rakennetussa merikapteeni Gustaf Reinhold Nyholmin kotitalossa.
Savipajan puolella lattiasta kattoon ulottuvat hyllyt notkuvat valkoisia kuppeja, kippoja, purnukoita ja koriste-esineitä. Ne jonottavat polttoon ja lasitukseen.
Jossain hyllyjen välissä pyörii vimmatusti dreija. Sen ääressä istuu keraamikko Vesa Östring.
Yli 30 vuoden kokemuksella maljakko nousee savea tukevien käsien välistä hujauksessa. Näiden käsien läpi kulkee vain tasalaatuista tavaraa.
”Äidin unelma oli varmaan pieni paja, joka sitten suureni ja suureni”, Vuontisjärvi naurahtaa hyllyrivistöjä katsellessaan.
Kustavin Savipaja onkin kokonsa puolesta poikkeuksellisen suuri. Kilpailijat ovat suureksi osaksi ulkomaisia.
Vuontisjärvi kauhistelee kaukomaiden halvan tuontikeramiikan heikkolaatuisuutta. Mukien korvat jäävät käteen ja reunat lohkeavat käytössä.
”Laadukas, kotimainen keramiikka kestää käytössä vuosikymmeniä”, Savipajan Essi lupaa.
KATJA LAMMINEN
Kustavin Savipajan käsityökylä on avoinna joka päivä klo 9–20 elokuun loppuun saakka.
Siskon kanssa päätettiin, että kyllä
tähän
pystytään. Emme
halunneet menettää lapsuuden paikkaa. Olemme
aina olleet Savipajan Essi ja Pia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
