Pellervo-Seura vaihtoi nimensä, sillä Kalevalan mytologista hahmoa ei osattu yhdistää enää osuustoimintaan

Pellervon Päivän paneeli pohti osuustoiminnan identiteettiä ja tunnettuuttakin. Paneeliin osallistuivat Timo Korkeamäki (vas,), Lea Rankinen, Asko Peltola ja Philip Aminoff. Moderaattorina toimi Anu Puusa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Pellervo-Seura uskoo parantavansa osuustoiminnan tunnettuutta muuttamalla oman nimensä.

Pellervo-Seura ry kokoontui keskiviikkona historialliseen vuosikokoukseen Helsingin Radisson Blu Royal hotelliin. Esityslistalla oli vuonna 1899 perustetun yhdistyksen nimenmuutos Osuustoimintakeskus Pellervo ry:ksi.

Miksi osuustoiminta- ja suomalaisuusaatteen ympärille perustettu perinteikäs yhdistys vaihtoi nimeään?

"Uudet sukupolvet eivät enää niin tunne Kalevalan mytologista hahmoa, Pellervoa. Sitä ei osattu yhdistää osuustoimintaan", kertoo nimenmuutoksen perusteista Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtaja Sami Karhu.

Pellervo-Seura otti aikanaan nimensä kansalliseepos kokoajan Elias Lönnrotin Kalevalan hahmosta, Pellervosta. Samaa 1800-luvun lopun fennomaanien nimivalikoimaa ovat yritysnimet Ilmarinen, Lemminkäinen ja Mehiläinenkin.

Aika ei ole ajanut ohitse osuustoimintaliikkeestä, mutta nimi vaati seuran strategiapohdintojen perusteella tuunausta.

"Uutta nimeä mietittiin jo 1990-luvulta lähtien", Karhu kuvaa pitkää prosessia.

Vuosikokous päätti uudesta nimestä yksimielisesti ilman äänestystä. Yhdistyksen logo sai nimen perään vielä Coop Center -lisän, osuustoiminnan tunnettuus paranee näin toivottavasti kansainvälisestikin.

Onko osuustoiminnalla Suomessa identiteetti- ja tunnettuuskriisi?

Sitä pohti Pellervon vuoden päätapahtumassa, Pellervon Päivässä arvovaltainen paneelikin.

Suuri yleisö ei tunne osuustoimintaa. Miksi – olemmeko huonoja viestijöitä vai onko osuustoimintaliike enää relevantti liike?, kysyi paneelin moderoija, Itä-Suomen yliopiston johtamisen professori Anu Puusa.

"Ehdottomasti osuustoiminta on relevantti aate tänä päivänä" arvioi Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja ja sote-valmistelija Asko Peltola paneelissa.

Osuustoimintaan yhdistyy taloudellisuuden lisäksi myös vastuullisuus.

Hankenin professori Timo Korkeamäki on tutkimusraportissaan suositellut yritysrahoituksen näkökulmasta osuustoiminnallisia yrityksiä muuttamaan yritysmuotonsa osakeyhtiöksi.

Paneeliin osallistuneen Korkeamäen mukaan vastuullisuus ja liiketoiminnallinen tehokkuus ovat tulleet osuustoimintayrityksissä huomattavasti lähemmäs toisiaan.

"Kestävät ratkaisut ovat myös liiketaloudellisesti menestyviä. Näistä pitää pystyä keskustelemaan kriittisesti."

"Osuuskunnilla on oma paikkansa", arvioi myös panelisti, Helectronin ja Helvar Mercan hallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff.

SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen on ollut osuustoimiinnassa mukana 17 vuotta:

"Näen osuustoiminnallisuuden relevanttina, kun arvojen merkitys korostuu. Kuluttajien tarpeisiin vastaamme. Heikkoutena on se, että jäsenistön tarpeet voivat olla niin moninaiset, ettei tiedä enää, mihin vastata."

Seminaarin avanneen Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajan, kauppaneuvos Seppo Rytivaaran mukaan taloudelliseen vastuuseen kuuluu myös suoraselkäinen veronmaksu omaan yhteiskuntaan, jossa toimitaan ja johon tukeudutaan.

”Tästä onkin tullut erinomainen erottautumistekijä suomalaisille osuustoimintayrityksille. Me emme ketkuile.”