Laatuvihanneksia ympäristönhyvinvoinnista tinkimättä
PAIMIO (MT)
”Integroitu viljely ottaa alusta lähtien luonnon huomioon”, kiteyttää paimiolainen vihannesviljelijä ja Apetitin sopimustuottaja Esko Holma.
Hän viljelee kaikki vihanneksensa integroidun viljelyn (IP) periaatteita noudattaen. Tärkeintä on ennakoida ja tehdä vain tarvittaessa. Maan kasvukunto ei saa heikentyä viljelyssä.
Kun tiedetään, mitä tarvitaan, pystytään suunnittelemaan tehokas IP-viljely.
”Näytteistä tutkitaan, mitä lannoitteita tarvitaan. Ei käytetä ylimääräistä ja se näkyy kustannuksissa.”
Holma tavoittelee vihanneksista huippusatoa laadullisesti, ei määrällisesti.
”Kasvin ulkoisen ja sisäisen laadun on oltava kunnossa.”
IP:ssä ennakointi on tärkein sääntö kasvitautien ja -tuhoojien torjunnassa. Viljelijä ajoittaa ensimmäisen, täsmällisen kasvitautien torjunnan seuraamalla lämpösummaa.
”Hävittämällä tauti ennen sen puhkeamista pärjätään kymmenesosalla torjunta-ainemäärästä”, Holma sanoo.
Taudin täsmätorjunta tehdään jo sen itämisvaiheessa. ”Taudin poistaminen kokonaan on mahdotonta, jos se on ehtinyt pureutua kasvustoon.”
IP-tuotannossa käytetään hyönteistuhoojien luontaisia vihollisia aina, kun mahdollista. Holma torjuu esimerkiksi etanat sukkulamadoilla.
Holman mukaan taimien ruiskutus ja esimerkiksi petopunkkien levitys kannattaa tehdä jo kasvihuoneessa.
”Näin minimoidaan torjunta-aineen kulutus, eikä ympäristöön leviä kemikaaleja.”
Hän uskoo, että Suomessa kemikaalien käyttö vähenee merkittävästi.
”Kemikaalit siirtyvät pellolta historiaan.”
Kysyttäessä integroidun tuotannon huonoja puolia, Holma menee hiljaiseksi eikä keksi vastausta. Edes viljelystä raportointi Apetitille ei harmita, vaikka se lisää paperitöitä.
Dokumentointi on hyväksi sekä viljelijälle että kuluttajalle. ”EU-byrokratiaa vastaan olen, mutta tätä en. Tästä seuraa pelkkää hyvää.”
IP-viljelyssä aikaa kuluu kasvuston tarkkailuun. Se ei Holmaa haittaa.
”Koskaan ei ole niin kiire, etteikö ehtisi tarkkailla kasveja. Kaikkein kiinnostavinta on kävellä pellolla ja katsella.”
Holma toivoo, että IP:n tutkimus ja koulutus kehittyisivät.
”Viljelijöiden ongelma on riittämätön koulutus. Ala menee pitkin ja nopein harppauksin eteenpäin. Tässä pysyy mukana vain, jos seuraa aikaa ja on sitä hieman edellä. Joka vuosi on erilainen.”
Suomessa ei hänen mielestään tutkita IP:tä riittävästi. Tutkimus on taantunut rahan puutteessa.
Holma hakee tilalleen oppeja ulkomailta. ”Meillä käy hollantilainen konsultti, ja käymme ulkomailla opintomatkoilla.
Holmalla on kolmen vuoden sopimus Apetitin kanssa purjon viljelystä.
”Aiomme kehittää tätä niin pitkälle kuin voimme.”
Purjo sopii hyvin IP-viljelyyn. ”Se on monelle hyvä esikasvi. Kierrossa ovat esimerkiksi avomaankurkku ja viljat.”
Kun sato on valmis, sen kanssa ei aikailla. Joka päivä rekka hakee purjokuorman, joka tehtaalla pakastetaan välittömästi.
TUULA LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
