Ahvenanmaa seuraa nyt tarkasti Gotlannin sotilaallista varustautumista Venäjän uhkaa vastaan – "On harhakuvitelma, että linnoittamaton Ahvenanmaa olisi puolustuskyvytön"

Itämerellä liikkuvien venäläisalusten liikkeet ovat olleet viime aikoina Ruotsin ilmavoimien monitoimihävittäjien seurannassa. Vastaava Saab Jas 39 Gripen -konetyyppi nähtiin Kauhavalla lentonäytöksessä elokuussa 2020. Kuva: Johannes Tervo

Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Michael Claesson kertoi maanantaina Ruotsin radiolle (SR), että perusteena läsnäolon lisäämiseksi Gotlannissa eivät olleet vain venäläisalusten liikkeet vaan laajempi kokonaiskuva.

Enimmillään maihinnousualuksia oli Pääesikunnan mukaan kuusi, kaksi kertaa tavanomaista enemmän.

Ahvenanmaalainen kansanedustaja Mats Löfström (rkp) kertoo ahvenanmaalaisten seuraavan tarkasti Ruotsin television (SVT) uutisia viimeaikaisesta kehityksestä Itämerellä ja Gotlannissa.

"Se selvästi nostattaa huolestuneisuutta Ahvenanmaalla, koska turvallisuuspoliittinen tilanne ei ole ollut näin vakava Euroopassa sitten kylmän sodan päättymisen. Gotlannista saadut kuvat tekevät tilanteesta hyvin konkreettisen", Löfström sanoo.

Löfström sanoo useimpien muiden ahvenanmaalaisten tavoin pitävänsä tilannetta vakavana, joskin rauhallisena.

"Olen varma, että Puolustusvoimamme seuraa tilanteen kehittymistä yhtä tarkasti kuin Ruotsissa tehdään. Puolustusvoimilla on myös suunnitelma puolustuksesta sekä todennäköisten että epätodennäköisten skenaarioiden varalle, mikä sisältää myös Ahvenanmaan puolustamisen ja Ahvenanmaan demilitarisoinnin."

Sotilaallista hyökkäystä Bornholmia, Gotlantia tai Ahvenanmaata vastaan on Löfströmin mukaan pidettävä erittäin epätodennäköisenä, koska sillä olisi valtavia seurauksia erityisesti kohdistuessaan demilitarisoidulle Ahvenanmaalle.

"Puolustussuunnitelman teko käsittää myös valmistautumisen erittäin epätodennäköisten skenaarioiden varalle. Siksi ei ole syytä ylläpitää harhakuvitelmia, että Ahvenanmaa olisi puolustuskyvytön, vaikka täällä ei kansainvälisten sopimusten mukaan olekaan linnoituksia", Löfström huomauttaa.

"Suunnittelua, valmiutta ja kykyä on olemassa Ahvenanmaan ja sen demilitarisoinnin puolustamiseksi niissä puitteissa, joita kansainvälinen sopimus Suomelle antaa. Näin on, vaikka tämä ei näy televisiossa kuten Gotlannissa."

"Yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on erittäin tärkeää samoin kuin EU:ssa, jotta voidaan pitää yllä yhtäläistä tilannekuvaa tilanteesta", Löfström korostaa.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa sitä, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa sotilastoimintaa varten. Maakunta on myös neutralisoitu, minkä vuoksi se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi on yhä hyvin tarpeellinen sopimus Itämeren alueella.

"Ahvenanmaa-sopimus on tasapainottava voima Ahvenanmaan alueen rauhan kannalta. Se ei ole historiallinen reliikki, vaan elävä kokonaisuus ja hyvin tarpeellinen sopimus Itämeren alueella, sanoi Niinistö Ahvenanmaan demilitarisointisopimuksen juhlaseminaarissa viime lokakuussa.

Kansainliiton jäsenmaat allekirjoittivat vuonna 1922 sopimuksen Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista.

Suomi velvoitettiin takaamaan ruotsin kieli, paikallinen kulttuuri sekä itsehallintojärjestelmä Ahvenanmaalla.

Juttua on muokattu 18.1. klo 8.20. Pääesikunnan mukaan maihinnousualuksia oli enimmillään kuusi, kaksi kertaa tavanomaista enemmän.

Lue myös:

Wienin Etyj-kokouksen avannut Puola: Sodan uhka Euroopassa on korkea