Täydellistä tomaattia etsimässä
Tomaattia viljellään kasvihuoneissa ympäri maata. Tyypillisiä ovat pienet ja keskisuuret kasvihuoneet, joissa poimija vastaa tomaattien lajittelusta. Tuotanto on kuitenkin keskittynyt vahvasti Pohjanmaan suurille pakkaamoille.
Valtaosa kotimaisesta tomaatista lähtee Pohjanmaan pakkaamoilta ennen kuin se on kypsynyt täysin punaiseksi.
Närpiö on todellinen tomaattikaupunki. Siellä tuotetaan 60 prosenttia kotimaisista tomaateista. Ykkösasemaa selittää osin pitkä perinne, sillä ensimmäinen uskalias yrittäjä aloitti kasvihuoneviljelyn Närpiössä liki sata vuotta sitten.
Osuuskunta Närpiön vihannes lajittelee, pakkaa ja markkinoi noin 50 viljelijän tomaatteja ympäri vuoden. Perinteikkään osuuskunnan markkinaosuus on 30 prosenttia.
Huhtikuussa vihitty uusi lajittelulinja vyöryttää tomaatteja linjaa pitkin puolta nopeampaa tahtia kuin ennen, toimitusjohtaja Stefan Skullbacka kertoo. Myös automatiikkaa on entistä enemmän käytettävissä.
Tomaatin väri on tärkeä lajitteluperuste, ja se kertoo kypsyydestä. Täysin punaisia tomaatteja ei Skullbackan mukaan käytännön syistä voi poimia. Tomaatin on kestettävä koko logistinen ketju keskusliikkeen jakelukeskuksen kautta kaupan hyllylle ja sieltä kotiin asti.
Tomaatti kypsyy matkan varrella, Skullbacka vakuuttaa. ”Päivässä kahdessa on vaaleanpunainen muuttunut syvänpunaiseksi.”
Kauppa voi valita kypsyysluokan, joita on käytännössä neljä. Ne on nimetty värien mukaan: punainen, vaaleanpunainen, oranssi ja vaalea oranssi. Eniten kysytään Skullbackan mukaan oranssia ja vaaleanpunaista.
Tomaatille on olemassa myös 12-portainen kansainvälinen kypsyysluokitus. Luokka 1 tarkoittaa vihreää ja 12 kypsintä punaista. Närpiön vihanneksen luokitus sijoittuu Skullbackan mukaan välille 4–10. Pääosassa on väriluokkaa 8.
Osuuskunta myy kahdelle suurimmalle elintarvikeketjulle yli 60 prosenttia sadosta. Sekä kaupan että tuottajan on Skullbackan mielestä syytä kuunnella kuluttajaa.
”Viime kädessä kuluttaja tekee valinnan. Jos kuluttaja haluaa ostaa kaupasta punaisia tomaatteja, hänen pitää niitä saada.”
Olisiko tomaatit sitten mahdollista poimia nykyistä kypsempinä?
”Kyllä on, kun yhteistyö kaupan ja toimittajien kanssa saadaan sujumaan saumattomasti”, Skullbacka sanoo.
”Yhteistyön pitää olla avointa ja läpinäkyvää puolin ja toisin. Satovaihtelut voivat olla hyvin suuria ja silloin myös kulutuksen olisi reagoitava nopeasti.”
Närpiön vihannes ei halua leimautua bulkkituottajaksi. Kuluttajan makumieltymyksiä kuunnellaan ja tuotantoon otetaan myös erikoistomaatteja.
Pohjanmaan pakkaamot ovat S-ryhmälle merkittäviä kauppakumppaneita. Tavoitteena on lisätä myös osuuskauppojen paikallisia hankintoja, SOK:n hankintajohtaja Jari Simolin kertoo.
Paikallisen tuotannon suosimiseen kannustaa lähiruokastrategia, joka hyväksyttiin yksimielisesti puolitoista vuotta sitten.
Lähellä tuotettu tomaatti on Simolinin mukaan mahdollista saada kauppaan nykyistä punaisempana. ”Uskomme, että näin vastaamme kuluttajan toiveisiin.”
S-ryhmä on saanut Simolinin mukaan jonkin verran palautetta liian raaoista tomaateista.
Simolin toivoo, että lähiruokastrategia näkyy entistä selvemmin osuuskaupoissa jo tulevana kesänä.
Tällä hetkellä SOK hankkii keskitetysti noin puolet osuuskauppojen myymistä tomaateista. Kun tomaatit ostetaan vaikkapa Närpiöstä, ne matkaavat ensin Espoon Kilon jakelukeskukseen ja sieltä eteenpäin tilaajille.
”Tomaattien tuotanto on Suomessa aika keskittynyttä. Me pystymme hankkimaan tuotteita sinne, missä ei ole paikallista tarjontaa. Voidaan aina katsoa, mikä on järkevin tapa toimia.”
Kesko hankkii K-kauppojen kotimaisesta tomaatista keskimäärin 40–55 prosenttia, tuotelinjapäällikkö Kenneth Forsman kertoo. Itsenäiset kauppiaat hyödyntävät paikallisia tavarantoimittajia etenkin parhaimman satokauden aikana.
Kauppapuutarhaliitto toivoo entistä useamman yrittäjän pääsevän toimittamaan tomaatteja suoraan kauppoihin.
”Kun tomaattia ei tarvitse rahdata läpi Suomen, se voidaan kypsyttää kauniin punaiseksi varressa”, toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen toteaa.
”Toivon, että viljelijäkin palkitaan laadusta hinnan muodossa.”
Kaikkien elykeskusten alueilla viljellään tomaattia, mutta osassa se on hyvin vähäistä.
”Kuluttajat ja kasvihuoneyrittäjät eivät asu Suomessa aina vierekkäin. Siksi tarvitaan erilaisia järjestelmiä, joiden avulla tomaatteja on saatavilla jossain Tohmajärvellä yhtä lailla kuin Merimaskussa.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
